No onkos tullut kesä, nyt talven keskellä. Tänä vuonna kirjaimellisesti, mitä olen saanut kuulla ja lukea; musta joulu monin paikoin. Kuitenkin. Perheet kokoontuvat yhteen viettämään joulua. Kylätiet hiljenevät. Aattoilta pitkä on. Ainakin niille, joilla ei ole läheisiä, joiden luokse mennä ja tulla. On vuoden yksinäisin päivä.

Ajattelin lähettää muutaman joulukortin, lähinnä äidilleni ja lapsilleni. Tai tehdä itse.  Jäi tekemättä ja lähettämättä. Otin Suomesta mukaani muutamia joulukoristeita. Ajattelin, että vaikka ei kuusta olisikaan, niin jouluisten koristeiden ripustelu huoneisiin loisi joulun tunnelmaa tännekin. Jäi ripustelematta.

Takkulalta joulupostia

Korttien saamiseni on loppunut siinä kuin omat lähettämiseni. Sain sentään kaksi sähköistä joulukorttia: LVI-Team Oy:ltä ja Euroopan parlamentilta, Hannu Takkulalta. Lämmin kiitos kumpaisellekin. Vaikka ei olekaan kunniaa tuntea Takkulaa henkilökohtaisesti, niin hän on tuttu nimi mediassa kristillisten kansanedustajana ja Israel yhteyksistäänkin. Tiedä miten osoitteeni on eksynyt hänen postituslistalleen, mutta ehkä saamani kortin voi tulkita merkiksi omasta Israelin ystävyydestäni, ettei Jumala ole unohtanut, vaikka energiansäästölamppuni vakan alla palaakin. Se minkä Jumala on sinne sytyttänyt, sitä  ei ihminen voi sammuttaa. Paitsi ellei itse käännä katkaisimesta, siit en ole varma, mutta ei ole aikomusta kääntää.

Aitaa aattona. Ja muistoja

Tänään, aattoaamuna, jatkoin aidan tekoa arkiseen malliin samalla muistellen jouluja lapsuudenkodissani, ja muissa paikoissa, joissa olen asunut. Valmisteluja, leipomisia. Joulusauna. Oli vilskettä ja vilinää. Rakensin himmeleitä ja enkelimobileja. Tein puusta perinneleluja. Kummasti niille oli aikaa.

Muistelin kristillistä aktiiviaikaani, jolloin joulunvietolla oli muutakin merkitystä kuin pukkeja, tonttuja ja lahjahömppää. Muutamana vuotena jaksoin herätä aamulla kello kuuden joulukirkkoon.

Muisteleminen vetää mielen matalaksi, nythän on riemu raikkahin aika. Illalla käymme vaimon kanssa ehkä jossain syömässä. Tosin ei ole kinkkua, eikä lanttulaatikkoa, mutta mustekalakin menettelee, chilillä höystettynä.

Toivotan hyvää Joulua läheisilleni, tutuille ja kaikille, jotka blogiini eksyvät.