Aika hurahtanut käsittämättömällä vauhdilla ja huomenna on taas aika lentää takaisin kotiräystään alle kuin pääskynen konsanaan. Toisinaan, kun, tuntuu siltä, että minulla ole pysyvää paikkaa missään, tulee mieleen virsi: »»»»
Pakkaamisen viimeistely jäi lähtöpäivään. Tai yöhön. Ei paljon tullut nukuttua. Lastasimme aamulla tavarat autoon, jonka ajoimme veljeni luo. Sieltä veljeni ajoi omalla autollaan meidät rautatieasemalle. Tuli vähän tippa linssiin, kun hyvästelimme.
Juna tuli tällä kertaa jokseenkin ajallaan. Oli vähän kylmää, »»»»
Nehemia 2:14-16 Ja minä kuljin eteenpäin Lähdeportille ja Kuninkaanlammikolle; mutta siellä ei ollut juhdalla, jonka selässä minä istuin, tilaa päästä eteenpäin. Silloin minä menin yöllä laaksoa myöten ylöspäin ja tarkastin muuria. Sitten minä palasin taas Laaksoportin kautta ja tulin takaisin. Mutta esimiehet eivät tietäneet, mihin minä olin mennyt ja mitä tein, sillä minä en ollut vielä ilmaissut mitään kenellekään, en juutalaisille, en papeille, ylimyksille, esimiehille enkä muille, joiden oli oltava mukana siinä työssä. »»»»
KOMMENTIT
Cogito, ergo sum - Rollemaa: Pena in memorian
Cogito, ergo sum - Rollemaa: Unelmia virtuaalisessa tosielämässä
Anonyymi: Tyttöystävälleni myönnettiin viisumi!