Tänään olen viettänyt tyhjänpäiväisyyden päivää. Depressiota ja tarkoituksettomuuden tunnetta, jota korostaa yksinäinen yötyö ja ankea, sateinen, kolea sää. Ollako vai eikö olla? Ajattelen, siis olen. Olen, siis elän.
Joskus kuitenkin tuntuu kuin eläisin Matrixissa. Istuisin jossakin kotelossa, kytkettynä aivoista lähtevillä »»»»
Miten tuntuukin, ettei aika riitä mihinkään. Aamulla, kun herää, niin on jo ilta käsillä. Pari naftia vapaapäivää ja sitten taas töihin, jonne minua motivoi ainoastaan halu selviytyä elämästä hengissä ja voidakseni auttaa muutamia muitakin selviytymään.
Entisaikojen orjien lailla olen myynyt »»»»
Nuoremman polven työkaverini kertoi ostaneensa omakotitalotontin. Hinta oli hulppea markoiksi muutettuna. Suomalaisten parien ehdoton ykkösunelma on omakotitalo. Jos jätetään sana "parien" pois, se on kakkosunelma. Parittomien ykkösunelma on löytää pari. Se Oikea. Ainakin 0 -25 vuodeksi. Parien kakkosunelma on »»»»
San
6:16-19 Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu: ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavat viatonta verta, sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruusti juoksevat pahaan, väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaa veljesten kesken.
KOMMENTIT
Cogito, ergo sum - Rollemaa: Pena in memorian
Cogito, ergo sum - Rollemaa: Unelmia virtuaalisessa tosielämässä
Anonyymi: Tyttöystävälleni myönnettiin viisumi!