Eilen halusin ajaa Skytrainilla, jota paikalliset kutsuvat BTS:ksi. Kuten kuvasta näkyy se on korkeiden betonitolppien varaan rakennetulla radalla kulkeva joukkoliikenneväline. Täältä pitää ensin mennä taksilla lähimmälle asemalle. Pom kirjoitti minulle osoitteen, jonka näytin mittaritaksille. Edelliskerran matkalla Thaimaassa, mittaritaksit eivät millään halunneet laittaa mittaria päälle, vaikka se kuulema (muka) on pakollista. Täällä kuitenkin taksi vei minut aina mukisematta mittarin mukaan asemalle ja illalla toi takaisin. Kirjaimellisesti mukisematta, koska taksikuskit eivät osanneet englantia.

Skytrain junaan ostetaain automaatista kolikoilla lippu, joka maksoi EU rahassa n. 40 senttiä. Hinta riippuu hieman matkan pituudesta. Keskustaan on täältä aika pitkä matka, joten ei paha hinta. Lippu työnnetään puomiportissa olevaan reikään, joka avaa puomin. Lippua pitää kuljettaa mukana, koska ilman sitä ei pääse kohdeasemalla ulos.

Keskustassa en uskaltanut lähteä hortoilemaan pitemmälle, etten eksyisi, vaan menin lähellä olevaan jättimäiseen monikerroksiseen tavarataloon. Suomessa ei taida niin suurta suurta missään. Tavaratalon aulan ulkopuolella oli konserttikatos, jossa parhaillaan\nmenossa japanilaisen tyttöryhmän tanssi- ja musiikkiesitys. Ilmeisesti vierailevia kykyjä. Juutuin sitä seuraamaan pitkäksi aikaa.  Tavaratalossa oli kaikkea mahdollista, kaupan kalliista luksustuotteista hienoihin autoihin ja aletavaroihin. Kello-osastolla oli varmaan miljoonia kelloja. Vainu vei minut tietenkin IT -osastolle toviksi, jos toiseksikin. Puhelinosastolta ostin Nokiaani tarvikeakun. Ihmisiä oli paljon. Kävin syömässä ja kahvilla pari kertaa.

Kun päivä alkoi olla pulkassa ja pimeni, lähdin paluumatkalle. Se sujui ongelmitta. Vinkkasin lennosta taksin, joka vei minut sitten majapaikkani ohi, mutta onneksi tällä kertaa muistin jo paikan, joten osasin kävellä sinne. Tavaratalossa oli ilmastointi ja ehkä monen tunnin oleskelu viileässä aiheutti minulle kuumeen. Sitä on kestänyt jo pari päivää ja olen nukkunut huonosti yöni. Tänään en oikein jaksaisi lähteä illalla minnekään. Huomenna menemme toiselle biitsille ja samalla tervehtimään Pomin äitiä, joka asuu sillä suunnalla. En nyt muista mikä biitsi se on, mutta ei Pattayalla kuitenkaan.