Toisaalta, jos olisin lunastanut tämän talon ja jatkanut kitkuttelua uuden lainan lyhennyksien kanssa, niin mitä tällä yksin olisin tehnyt? En tätä pelkästään itselleni rakentanut ja ne joille sen rakensin, eivät siitä välittäneet. Lapsillenikaan tämä talo ei ehkä isompia merkinne. Paitsi, että koti, jossa on syntynyt, on aina koti.
Ehkä he joskus saattavat muistella tätä menetettynä perintönä, mutta tiedä kannattaako. Sitkeänä papparaisena saatan hyvinkin elää vielä toiset 50 vuotta, jolloin lapseni olisivat yhtä vanhoja kuin minäkin ja talo todennäköisesti rapistunut hoitamattomana ja menettänyt ainakin rahallisen arvonsa. »»»»
KOMMENTIT
Cogito, ergo sum - Rollemaa: Pena in memorian
Cogito, ergo sum - Rollemaa: Unelmia virtuaalisessa tosielämässä
Anonyymi: Tyttöystävälleni myönnettiin viisumi!