Vaikka Linuxin ”distrot” eli erilaiset jakeluversiot ja niiden asennnusohjelmat ovat kehittyneet huomattavasti vuosien myötä, niin silti ne usein vaativat jonkun verran virittelyä, jotta kokoonpano toimisi kaikilta osin toivotulla tavalla. Jos distron asennusohjelma ei havaitse ja asenna esim. joitakin laitteiden ajureita, niin niiden asentaminen manuaalisesti ei välttämättä ole yksinkertaista. OpenSuse on laiteajurien asennusten suhteen toiminut kohtalaisen hyvin.
Linux järjestelmä toimii yleensä vakaasti, mutta jos se syystä tai toisesta pääsee sekoamaan, niin palautus voi olla kivuliasta. Oikean tiedon etsiminen Internetin heinäsuovasta on yhtä tuskaa ja siihen tarvitaan varakäyttöjärjestelmä, jos pääsysteemi on tiltissä. Itse säilytän varalla Windows XP:tä samassa koneessa (nykyään Windows seiskaa). Tosin minulla on tarvittaessa mahdollisuus päästä nettiin myös koneeni emolevyllä löytyvän ”Asus Express Gaten” avulla.
Oikeastaan Linux järjestelmään ei pitäisi koskea, silloin kun kaikki toimii hyvin, lukuunotamatta tietoturva- ja korjauspäivityksiä. Asennuslähteinä kannattaisi pitää vain viralliset lähteet tai, jos ei pidä, niin olla tarkkana, ettei asenna ns. riippuvuuksia sotkevia ohjelmia. Nämä ”riippuvuudet” oikeista tiedostoista ja niiden versiosta ovat mielestäni heikoin lenkki Linuxissa, jos sitä vertaa Windowsiin. Tietysti jotkut voivat pitää sitä vahvuutenakin, versioriippuvuudet vaikeuttavat ainakin virustehtailua.
OpenSusessa varsinkin”One Click” -asennusjärjestelmän kanssa kannattaa olla varovainen. Vaikka se tekee ohjelmien asentamisen todella helpoksi yhdellä klikkauksella suoraan nettisivulta, niin se saattaa asentaa kyselemättä 50 riippuvustiedostoa esim. Kde4:stä, vaikka haluaisit käyttää Kde3:a ja pistää järjestelmäsi sekaisin. On kokemusta.
Pääsääntöisesti minulla on kuitenkin OpenSusesta hyviä kokemuksia. Olen Blogissani jo aiemmin esim. kehuskellut kuinka se on mm. kokeilemistani distroista ainoa, joka on asentunut koneelleni ilman nikottelua.
Äänet hävisivät
Minulle kävi äskettäin niin, että jostain syystä jonkun päivityksen jälkeen äänet ei enää toimineet. Ilmeisesti jokin väärä versioriippuvuus oli päässyt päivityksen yhteydessä livahtamaan. Järjestelmä-äänetkin katosivat. Merkillistä kyllä Amarokissa musiikki kuului, mutta ei SMplayerissä, eikä selaimissa, ei esim. YouTube videoiden äänet. Pluginit ym. olivat asianmukaisestoi asennetut. SMplayerin sain kuulumaan vaihtamalla asetuksista äänilaitteen ajuriksi ”OSS” eli Open Sound system. Järjestelmän ja nettisivujen ääniä en kuitenkaan saanut millään toimimaan.
Aikani rassattua tein tyhmän tempun yrittämällä asentaa manuaalisesti Asuksen sivuilta lataamani emolevyn äänipiirin linux-ajurit. Niille ei ollut rmp -akettia, vaan piti ympätä Linuxin ytimeen. Sitä varten piti asentaa ”Kernel-source” ja joitakin muitakin tiedostoja. Windowsin kaikenlaisten asennusten helppouteen tottuneille peruskäyttäjille tuollainen hieroglyfinen asennus on kauhistus. Sitä se on aina minullekin. Äänisysteemi meni lopullisesti sekaisin, kun alsa ja hdm-intel laitteet hävisivät, herjoja vain lateli ”äänilaitetta ei löydy” jne.
En osannut peruuttaa kernel-käännöstä, joten päätin ottaa avuksi OpenSuse 11.1 asennus-DVD:n ja sieltä ”korjaa asennettu järjestelmä”. Se löysi viisi pientä virhettä, mutta korjausohjelma ei osannut/pystynyt korjaamaan virheitä. Kokeilin monta kertaa ja se haki aina samat uudelleen ja antoi aina saman ilmoituksen syytä kertomatta, ettei asennus onnistu. Näiden jälkeen järjestelmä ei enää käynnistynyt loppuun asti muuten kuin vikasietotilassa, jossa ei kuitenkaan voinut tehdä mitään, koska näppäimistö ja hiiri ei enää toimineet.
Ajattelin, että on nopeinta ja helpointa asentaa käyttis uudelleen. En olisi kuitenkaan halunnut menettää tuunauksistani, jonka ainakin puhdas uudelleenasennus aiheuttaisi. Käynnistin ”Asenna” ja alkutoimien jälkeen Asennus tarjosi kolme vaihtoehtoa: Asennus, Päivitys ja ”Korjaa asennettu järjestelmä\”, joka on sama toiminto kuin alkuvalikosta suoraan valittava. OpenSusen ”Repair Installed System” – toiminnossa olisi vielä kehittämisen varaa. Saisi ainakin ilmoittaa, miksi korjaus ei onnistu. Koska näin oli asia, niin päätin valita Asennuksen valinnoista pienimmältä pahalta tuntuvan ”Päivityksen”.
Hetken tutkimisen jälkeen Päivitys tarjosi yllättäen yli 2 gigaa päivitettävää ja kysyi jatketaanko. Annoin mennä. Päivityksien asennus kesti noin puoli tuntia ja yhtä herjaa lukuunottamatta meni läpi täysin ongelmitta. Herja ilmoitti, että ”kernel-sourcen” asennus ei onnistu, mutta ei taaskaan kertonut syytä. Klikkasin ”ohita”.
Kun päivitys oli loppunut ja kone käynnistyi uudelleen, niin suureksi ilokseni Grup käynnistysvalikko oli samanlainen kuin ennenkin. Samoin ”Moodin Enginen” avulla tuunatut käynnistys- ja kirjautumisscreeni olivat säilyneet entisellään. Kde3 -ympäristökin käynnistyi samanlaisena kuin ei mitään vikaa kuunaan olisi ollutkaan. Mikä parasta kaikki äänet kuuluivat nyt normaalisit, niin selaimessa, järjestelmässä ja SMplayerissäkin!
Hienoa, OpenSuse!
Täytyy sanoa, että OpenSuse hoiti DVD:ltä päivityksen todella mestarillisesti. Yhden herjan voin antaa anteeksi, koska ”Kernel-source” on minulle luultavasti tämän kokemuksen jälkeen muutenkin tarpeeton. En yritä Kernel-käännöksiä enää vähään aikaan, ainakaan toimivalle päivittäiskäytössä olevalle systeemilleni
KOMMENTIT
Cogito, ergo sum - Rollemaa: Pena in memorian
Cogito, ergo sum - Rollemaa: Unelmia virtuaalisessa tosielämässä
Anonyymi: Tyttöystävälleni myönnettiin viisumi!