Eilen oli 60. syntymäpäiväni. Kiitos kaikille onnitteluista! En juhlinut sen kummemmin. En lähettänyt kutsuja, en leiponut kakkua, en pitänyt pannua kuumana. En ole oikein juhlaihmisiä, enkä hyvä juhlien järjestäjä. Yleensä mieluummin pakenen. 50 vuotis -juhliani pakenin Kreikkaan 1. vaimoni kanssa. 10 vuotta myöhemmin pakenin 2. vaimoni kanssa  terveyskeskukseen, jossa minulle oli aika varattuna verikokeeseen. Jo kolmas kerta.

Näytteenoton jälkeen ajoimme kaupunkiin syömään nepalilaiseen ravintolaan nimeltä Base Camp. Nimi juontunee  vuorikiipeilystä, jossa nepalilaiset serpat toimivat oppaina. Ravintolan sisätilat näyttivät siistiltä. Ilmeisesti nepalilainen työntekijä tai ravintoloitsija itse, en tiedä, toivotti meidät tervetulleeksi ja opasti pöytään. Pöydän vieressä olevaan ikkunaan oli kiinnitetty olutmainoksia ”Serpa” ja ”Everest”.  Vesikin kelpaa. Sitä tuotiin pöytään kannullinen.

Tilasin mixed – annoksen, johon sai valita lounaslistalta kaksi ruokalajia. En muista annosten nimiä, mutta valitsin kalaa ja kasviksia, joiden kohdalla oli chilin kuva. Vaimoni valitsi yhden ”ei mixed” annoksen, joka sisälsi kanaa. Lounaaseen sisältyi myös itsepalveluna kahvi, sekä alkupalaksi melko vaatimaton salaatti -buffee: suomalaista tomaattia, suolakurkkua, punajuurta ja pitkulaisia paprikoita. Lounaan hinta oli noin 8-12 euroa, annoksesta riippuen.   »»»»