Niin sanotusti maailman haljenneilta kaivoilta Jumalan lapsiksi pelastuneet entiset alkoholistit usein kertovat olleensa kolmen A:n miehiä. Nimitys tulee siitä, että on juopottelun takia menetetty Akka, Asunto ja Auto. Minulla lienee joku kirous päällä, koskapa minusta tuli myös kolmen A:n mies raivoraittiina. En halua syyttää isääni, mutta syystä tai toisesta hän tapasi muistuttaa minulle lapsena, ettei minun tekemisistäni mitään tule, kaikki oli joutavia "markunaskareita". Siitä jäi päälle joku trauma, mistä on ollut vaikea päästä irti näihin päiviin saakka. Kaiken huipuksi hain itselleni apua lukemalla psygologian kirjoja. Eräässä kirjassa "rohkaistiin", että jos jollekin on lapsena uskoteltu, ettei hän onnistu missään, niin todennäkäisesti hän ei aikuisenakaan tule onnistumaan missään. Tosi rohkaisevaa..

Kaikki romahti liian nopeasti. Nyt ymmärrän mitä tarkoittaa Raamatussa "ja rankkasade lankesi, ja virrat tulvivat, ja tuulet puhalsivat ja syöksähtivät sitä huonetta vastaan, ja se sortui, ja sen sortuminen oli suuri." Avioliittoni oli kuin hiekalle rakennettu.

Mitä omaan elämääni tulee nyt, annan "höpsiksen" viedä ja yritän samalla kehittyä paremmaksi ihmiseksi, sen ajan mitä minulle suodaan. En enää ota paineita vanhenemisesta ja olen mielelläni lapsenlapsillenikin pappa. Nyt siis kolminkertainen pappa jo. Tiedän, mitä uskovaiset sanoo paremmaksi ihmiseksi kehittymisestä, "ei ole mahdollista, älä yritä itse muuttua, anna Jeesuksen muuttaa". Ilmeisesti olen liian kova luu Jumalallekin.

Aikoinani rukoilin monet kerrat Jumalaa minua muuttamaan. Tässäkö on rukousvastaus sitten? Saahan tuo silti jatkaa, muovata "uutta luomusta" tai blokata "vanhaa aatua", miten vain. Teologia on aika konstikasta ymmärtää. Minulla on kuitenkin hyvä omantunto siitä, että en eronnut, enkä siten "lyönyt Jumalaa vasten kasvoja", kuten uskovaisena joillekin paasasin. Kummasti itselle käy usein niin, mistä toisille paasaa.

Sain kerran sähköpostissa  Withney Houstonin laulun sanat "I will always love You.." Itkin sitä lukiessani. Kummasti sekin kävi toteen, sillä sanoin usein etten ymmärrä Bodyguard elokuvan ideaa, jossa pääosaa esittävä Houston kyseisen laulun lauloi: "Rakastan sinua aina", mutta,  "eipä tästä mitään tule kummiskaan, joten hyvästi vaan iäksi". Rakkaus on kuin teologiaa, yhtä vaikeatajuista.