80 -luvulla harrastin jonkin verran sukutukimusta. Tuolloin kirkonkirjat ym. dokumentit oli talletettu n. 10 cm läpimittaisiin mikrofilmirulliin, joita pääsi maakunta-arkistossa tutkimaan katselulaitteilla.
Tutkiminen oli hidasta ja lisähidastetta tuli siitä, että kaikkia filmejä ei ollut paikallisessa arkistossa, vaan ne piti tilata lainaksi muualta. Kun filmit saapuivat, niitä sai pitää muistaakseni 3 päivää, jonka jälkeen ne lähetettiin takaisin. Jos aika ei riittänyt, ne piti tilata uudelleen.
Seurasin lähinnä isäni sukulinjaa. Isäni kuoli eturauhassyöpään noin 11 vuotta sitten, 74 vuotiaana. Hänen isänsä vatsatautiin vain 39 vuotiaana. En siis koskaan tavannut pappaani isäni puolelta, synnyin vasta hänen kuolemansa jälkeen. Papallani oli kahdeksan veljeä, eikä yhtään siskoa.
Yhdeksän veljestä! Poikia enemmän kuin Jukolassa! Pojat taisivat kuitenkin olla aika onnettomia naisten kanssa, koska tiettävästi vain kaksi veljeksistä jatkoi sukua. Toinen heistä sai yhden pojan ja toinen, joka oli pappani, sai tytön ja kolme poikaa.
Isäni sai kaksi poikaa. Veljeni sai tytön ja pojan ja minulle kävi samoin kuin papalleni: Tyttö ja kolme poikaa. Poikavoittoisia geenejä suvussa.
Pappani veljistä kaksi, Otto ja Vilho, muuttivat dokumenttien mukaan epämääräisesti ”Amerikkaan”, joka on valtava alue, Otto v. 1909 ja Vilho 1927. Oton vaiheista minulla ei ole muuta tietoa kuin se, että hänet oli siirretty v. 1962 poissaolevan väestön luetteloon ”Amerikassa” ja 1980 julistettiin oikeuden päätöksellä kuolleeksi.
Vilhosta on löytynyt hieman enemmän detaljeja. Itse asiassa hänen määränpäänsä v. 1927 oli Kanada. Mummoni tiesi kertoa, että hän matkusti Kanadasta Neuvostoliittoon ja samat tiedot löytyvät vanhoista dokumenteistakin. Neuvostoliiton osalta hänestä sanotaan: ”osoite tuntematon”.
Äskettäin löysin sattumalta netistä uutta tietoa: Samainen Vilho oli metsätyöläinen, joka muutti v. 1931 Kanadasta Karjalaan, Vilgaan. Muutto ”työläisten paratiisiin” oli paha virhe, sillä siellä hänet oli vangittu viattomien lasten päivänä 28.12.1937 ja tuomittu 26.1.1938 ammuttavaksi ”tihutyöstä, agitaatiosta, propagandasta ja kumoukselliseen järjestöön kuulumisesta syytettynä. Niskalaukaus 10.2.1938”
Pappani veli siis raaasti teloitettiin! Hän oli 38 vuotias kuollessaan.
KOMMENTIT
Cogito, ergo sum - Rollemaa: Pena in memorian
Cogito, ergo sum - Rollemaa: Unelmia virtuaalisessa tosielämässä
Anonyymi: Tyttöystävälleni myönnettiin viisumi!