Eilen oli verikoe ja tänään lääkärinvastaanotto. PSA oli taas noussut 300:lla 1600:een. Onhan se vielä yli puolet pienempi kuin alussa. Luustokartta kertoi, että vihollinen on rähinäpäällä. Metastaaseja oli tullut lisää muutamiin paikkoihin. Tulehdusarvo koholla niin paljon, että lääkärin mukaan pitää selvittää mistä se johtuu, ennen jatkohoitoja.
Kun toinen lääkäri aiemmin sanoi, että minulle on vielä monta paukkua jäljellä, niin tämänkertaisen lääkärin mukaan paukkuja ei olekaan! 🙁 Ne mitä on ollut, on jo käytetty.
Kun kysyin Lutitium-177 isotoopista, niin, vaikka sitä olisi saatavillakin, niin se ei sovellu tilanteeseeni. Jankkasin asiasta hieman, jolloin lääkäri alleviivasi, että ”syöpääni ei voida parantaa”. Juu, olen sen kuullut ennenkin ja netistäkin lukenut monet kerrat.
Harmittaa betoniin valettu asenne ”ei voida parantaa, ei voida parantaa”. Luultavasti ennen kuulentoja monet hokivat, että on mahdotonta ihmisen päästä kuuhun. Jotkut uskoivat, että kyllä pääsee ja niin pääsivät. Minä uskoin, että pystyn vielä pyykinpesukoneen yksin kotiin kantamaan heikotuksesta ja kivuliaista päivistä huolimatta. Ja pystyin.
Vaikka ihminen ei pystyisikään, niin Jumala pystyy. Kun paranen, niin kaikkien on tunnustettava, että Jumala minut paransi, jos kerran ihminen tieteineen ei pysty tätä sairautta parantamaan. Tosin ”kaikkien on tunnustettava” sillä varauksella, että Raamatun mukaan kaikki eivät usko, vaikka joku kuolleista heräisi.
Eikö ole mitään ”paukkuja” jäljellä?
Ebirubisiininkin tarkoitus oli lievittää kipuja, ei parantaa. PSA:n arvolla mitattuna Ebirubisiini-hoitoa on ilmeisesti hyödytöntä jatkaa. Kysyin lääkäriltä, eikö minulle ole mitään ”paukkuja” enää jäljellä, jotain, joka tuhoaisi syöpää? Lääkärin mukaan Paklitakseli Kabatsitakseli voisi tulla kyseeseen, mutta sen haittavaikutukset voivat olla vaikeampia kuin Doketakselin. Sitä ehkä kokeillaan, kunhan tulehdus on ensin selvitetty.
Kotona tuli mieleen, että, jos Doketakselin haitat ovat vähäisemmät, voisikokan sitä ottaa uusintakierroksen? Sen avulla aiemmin PSA laski arvoon 16.
Tuli tänään tunne, että eivät taida lääkärit missään ryhmässä tilannettani pohtiakaan, vaan se lääkäri kuka kulloinkin sattuu lääkärinvastaanotossani olemaan, tekee jatkohoitosuunnitelmat itsenäisesti. Vai oliko se vain tunne?
Vaimoni vertaili suomalaista ja thaimaalaista systeemiä ja kertoi, että vastaavassa tilanteessa thaimaalainen lääkäri sanoo potilaalle: ”mene kotiin (kuolemaan)”. Onneksi minulle ei ole – ainakaan vielä – sanottu niin. Tämänpäiväinenkin lääkäri laati heti suunnitelman tulehduksen vuoksi ja sain ohjeen mennä syöpäosastolle, jossa hoitaja ottaa minut haltuunsa.
Näytteitä ja kuvantamista
Taisin sattua syöpäosastolle päivällisaikaan, koska hoitaja kysyi haluanko syödä. Kieltämättä hieman hiukoi, joten kysyin ”onko se ilmaista?”. Oli. Söin kalaa muusilla ja salaatilla. Leipä ja juoma sisältyi ateriaan. Hyvää oli.
Syönnin aikana nuori mies tuli ottamaan minusta verta monta pientä pullollista. Syönnin jälkeen tiristämään pissinäyte. Sen jälkeen istuskelemaan lokoisasti lepotuoliin, jossa hoitaja ujutti ehkä millin paksuisen kanyylin suoneen. Kun se oli tehty hoitaja läksi opastamaan viipalekuvauspaikalle.
Lääkäri soittaa minulle huomenna tuloksista ja mitä seuraavaksi tehdään
Hoitajat tuntuivat tänään jotenkin tavallista välittävimmiltä ja lämpimimmiltä. Vai kuvittelinko vain? Vai kuuluneeko saattohoitoon? Toivottavasti ei. Tarkoitan, että eivät ajattelisi, että tässä nyt saatetaan kivasti yhtä potilasta kuolemaan. Isäni tiesi, että hän lähtee pian. Sanoi äidille ”minä lähden, mutta sinun on vielä jäätävä tänne”. Minä en tiedä mitään lähdöstä vielä.
Jumala kyllä puhui minulle ennen syöpää, että ”toimita talosi”, mutta saman Hän sanoi Hiskialle ja muutti silti mielensä. Uskon, että Hän on muuttanut mielensä minunkin suhteeni. Kiitos siitä! Minullehan tuli Herran sana saunassa: ”kutsu seurakunnan vanhimmat voitelemaan öljyllä ja uskon rukous parantaa sairaan” ja perään toinen kehotus ”kutsu Erkkiä (seurakunnan vanhin)”. En siinä hetkessä parantunut, mutta raamatunkohdasta ei ilmene, että sen välttämättä pitäisi tapahtuakaan siinä hetkessä.
Viipalekuvauksen jälkeen etsimään selleriä
Sattumaa tai ei veriarvojen huonontuminen, mutta en ole vähään aikaan juonut sellerijuomaa, koska selleriä ei ole saanut kaupoista. Vain kuivia tikkuja järkyttävään, yli kaksinkertaisesti korotettuun, hintaan sekä Lidlissä, että S-kaupoissa! Kävimme Minimanissa, josta löytyi tuoretta espanjalaista selleriä. Minimanikin oli korottanut hintaansa, mutta ei niin järkyttävästi kuin em. kaupat. Minimanin tuore ja paksu sellerinippu maksoi noin puolet siitä, mitä tikut.
Vegetarismi-intokin on ”hieman” laantunut viime aikoina. Kanaa, sikaa, makkaraa on tullut popsittua. En tiedä onko niillä ollut vaikutusta syövän ärhäkkääseen aktivoitumiseen. Joidenkin asiantuntijoiden mielestä punaisen lihan syönti ainakin lisää riskiä sairastua eturauhassyöpään. Entä sitten, kun siihen on jo sairastunut? Hoito-ohjelmissa ruokavalioon ei ole puututtu millään tavoin.
KOMMENTIT
Cogito, ergo sum - Rollemaa: Pena in memorian
Cogito, ergo sum - Rollemaa: Unelmia virtuaalisessa tosielämässä
Anonyymi: Tyttöystävälleni myönnettiin viisumi!