Kävin tänään lääkärin vastaanotolla. Arvasin, että uutiset eivät ole hyviä. Jo ennen XTandien loppumista otin särkylääkettä jäytämisiin. Myös päänsärkyä esiintynyt ja kallossa tuntunut kipeitä ”spotteja” sormella painettaessa. Pari kertaa oloni on ollut niin vetämätön, että päivä kulunut lähinnä sängyssä loikoiluun. Noin viikko sitten lykkäsi kuumettakin 38.1 astetta.

Kuumeen ja toistuvien jäytämisien takia aloin syömään Burana slow – tabletteja 12 tunnin välein. Kokeilin myös vuorokauden väliä, mutta vaikutus loppui ennen sitä. Burana slow on tehonnut hyvin sekä päänsärkyyn, että jäytämisiin, joita on ollut lähinnä alaselässä ja kyljessä.

Burana slow on palauttanut energiaakin, niin että olen voinut tehdä jotain hommiakin. Paljon niitä on odottamassakin! Pitäisi pitäisi…viitsi edes ajatella mitä pitäisi. Todo -lista on pitkä.

Burana Slowta voi reseptin mukaan ottaa itseasiassa neljäkin tablettia vuorokaudessa, mutta en koskaan ota maksimääriä, jos vähempikin riittää. Burana Slow on 800 grammaista, eikä sitä saa puolittaa, vaan se on nieltävä kokonaisena.

Miinuksena se, että, jos jäytäminen ehtii alkaa, niin kestää tovin, jos toisenkin, ennen kuin lääke vaikuttaa. Jos juiliminen tuntuu liian kovalta ennen kuin slow vaikuttaa, otan 500mg parasetamolia lisäksi.

Seuraava ”paukku”

Vaimoni pääsi tänään aikaisin koulusta ja ajoi kotiin ja menimme yhdessä sairaalaan. Minulla oli taas eri lääkäri kuin viimeksi. Olen kuitenkin tavannut hänet kerran aikaisemmin. PSA oli nyt 1100. Nice! Verikokeen muut arvot ok kuten ennenkin.

Yritin vitsailla itselleni, että onhan se PSA kuitenkin 4x pienempi kuin suurin arvo, mitä minulla on ollut. Teki tieto oikeasti hieman apeaksi. Joka tietoa lisää, se tuskaa lisää (Saarnaaja). 

Kysyin lääkäriltä olisiko apua, jos kokeilisi isotooppihoitoa? Lääkäri vastasi, sitä voidaan antaa vain luustoon levinneeseen syöpään. Lääkäri ei suoraan sanonut, että syöpäni olisi levinnyt muullekin, mutta antoi ymmärtää niin.  Minulta löytyi kahdesta paikasta, keuhkojen ja munuaisten nurkasta epänormaalisti kasvaneet imusolmukkeet.

Päivitys 18.5.18: Joskus aikaisemmin kysyin lääkäriltä Samariumista, joka on myös isotooppia. Silloin, käsittääkseni, ainakaan imusolmukkeet ei vielä olisi olleet esteenä kokeilulle. Lääkäri kuitenkin vastasi minulle osapuilleen niin, että ”yksityisellä voidaan kokeilla mitä vain, mutta julkisessa sairaalassa seurataan tiettyä suunnitelmaa ja sen mukaan minun tapauksessani on edetty”. Joten isotoopit lienevät pois kuvioista minun tapauksessani. Olisiko niistä sitten apuakaan, vaikka Docrates niitä mainostaa. Kiinnostaisi vain tietää onko kukaan muu kuin Jungner täysin parantunut ärhäkkäästä eturauhassyövästä isotooppien tai muiden lääkkeiden avulla? Salaista tietoa?

Lääkäri soitti tänään kallon kuvauksesta ja kertoi hyviä uutisia. Vaikka kallosta löytyi pesäkkeitä, ne eivät kuitenkaan paina aivoja. Hyvä uutinen se, että päänsärkyni johtuu muusta kuin syövästä. Lääkäri epäili lihasjäykkyyttä (niska, hartiat) ja kirjoitti rentouttavaa Sirdalud -lääkettä. Seuraan tilannetta. Jos päähän ei koske, en tarvinne tuota lääkettäkään.

Isotooppien sijasta minulle oli suunniteltu Epirubisiini – hoito, joka suoritetaan viikon välein. Hoito alkaa viikon päästä torstaina. Lääkäri ei valaissut  hoitoa sen tarkemmin kuin, että se on sytostaattihoitoa ja suoneen tiputettava aine on väriltään punaista ja jos virtsani värjäytyy punaiseksi, niin sitä ei pidä säikähtää. Hyvä tietää.

Lääkäri myös kirjoitti minulle lisää Burana Slowta, kun kehuin, että se on ollut hyvä lääke.

Kun mainitsin lääkärille päänsärystäni, hän siltä istumalta passitti minut pään tietokonekuvaukseen. Sitä ennen kävin hoitajalla, joka selvitti detaljeja. Huomenna lääkäri soittaa mitä päästäni löytyi. Toivon parasta ja pelkään pahinta.

Hoitajan konsultoinnin jälkeen menin pään CT-kuvaukseen. Tällä kertaa ensiapuosastolle, jossa oli samanlainen laite kuin kuvantamisosastollakin, jossa 3 päivää sitten kävin kokovartalokuvauksessa. Päätä ei kuitenkaan silloin kuvattu. Tällä kertaa vain pää kuvattiin.

Menin makuulle lavitsalle ja pääni puristettiin ”ruuvipenkkiin” liikkumattomaksi. Toimitus oli nopea. Kuvaus suoritettiin varjoaineella ja ilman kuten aiemminkin. Tällä kertaa varjoaine ei yllättäen lämmittänytkään takapuoltani ja maku suussani tuntui sekin lievältä.

Kesäksi kivaa ohjelmaa…

Kotona googletin tietoa Epirubisiinistä. Näköjään rintasyövän hoitoon tarkoitettu solusalpaaja! Ehkä se tappaa tehokkaammin imusolmukkeissa mahdollisesti piileskelevät pesäkkeet.

Minun pitää siis viikon välein ajaa 80km (edestakainen matka) sairaalaan tiputukseen. Hoitaja kertoi, että yleensä hoitoa annetaan melko pitkään, kaksi kuukautta vähintään. Hoitojen välissä verikokeita. Kesä-heinäkuu menee siis tiiviisti hoitorumbassa.

Tiputus kestää puoli tuntia ja tapahtuu samassa paikassa kuin Doketakseli -hoitokin. Siellä on itseasiassa ”kiva” käydä. Sairaala tarjoaa kahvia, mehua ja pullaa.

Toivottavasti hiukseni pysyvät päässä. Nyt ne kasvavat ihan mukavasti kuin njurmikko. Tosin aika valkoista nurmikkoa. Ei huvittaisi alkaa taas peruukkia käyttää. Kesäkuumalla varsinkaan. En silti toivo viileä kesää. Viime kesänä saatiin viileyttä ihan riittävästi.