Aamukahvia keitellessäni päivä näytti aurinkoiselta. Ennen tämän blogin kirjoittamista ajattelin mennä ulos tekemään puita. Mutta samalla sekunnilla, kun astuin ulos, alkoi tulla lunta ja räntää. Hullun kylmä tuuli puhalsi, eikä auringosta tietoakaan. Ehkä illemmalla uusi yritys.
Istutin viime vuonna muutamia mansikan taimia ja peitin ne harsolla. Näyttäisi suurin osa lähteneen kasvuun. Muutama päivä sitten istutin varhaisperunaa, aikaista porkkanaa, keräkaalia ja minikurpitsoita. Työskentely on kuin kuntosalilla kävisi. Pellon kuokkiminen, metsittyneen tontin raivaus, ojan kaivaminen märkään savimaahan jne. rasittaa joka jäsentä. Korvaa hyvin kiertopenkin, soutulaitteen, käsipainot jne. Lisäksi saan raivauksesta polttopuuta vuosikausiksi.
Ei ole vapaa-ajan ongelmia. Viime kesänä maalasin talon eteläseinän. Tänä kesänä, mikäli ehdin ja sää sallii, niin jatkan muiden seinien maalausta. Tarkoitus olisi myös vuorata ulkosaunan eteinen kevyellä eristeellä ja paneelilla, niin että siitä tulee miellyttävämpi pukuhuone nykyiseen kylmään ja tuuliseen harakanpesään verrattuna. Talon sisätilojakin pitäisi maalata ja uudistaa. Makuuhuoneesta olen ajatellut purkaa tiiliuunin kokonaan pois. Se vie tilaa, eikä siinä uskalla enää tultakaan pitää, kun pahoja halkeamia.
Usein työskennellessäni ajattelen isääni. Mitähän hän sanoisi minusta nyt, kun reuhun kuin ”viimeistä päivää”. Vanhuus ei tule yksin. Voisin reuhua enemmänkin, jos jalkani ei olisi kipeä. Ei ole parantanut vieläkään yli vuoden takaisesta, jolloin kipu alkoi. Jalat toimivat hyvin suorana, mutta eivät kestä sivuttaiskiertoa. Kivun takia en esim. pysty nostaa jalkaa polven päälle tai istumaan lootusasennossa. Kunhan näinkin, jos jalat vain ei pääse nitkahtamaan sivulle, niin vielä niissä riittää potkua.
Viime yönä näin unta isästäni. Olimme kotimökin olohuoneessa ja isäni istui syliini. Hassua, että hän istui minun syliini, eikä päin vastoin, mutta unessa se ei kuitenkaan tuntunut luonottomalta. Isäni vieläpä sanoi, kun istuutui syliini, että ”hän ei paina paljoa”. Ei varmaankaan, kun on hengen maailmoissa. Unessa hän kuitenkin ”esiintyi” fyysisesti. Mitähän unien tulkitsijat sanoisivat siitä, että isä istuu syliin? Samassa unessa olin saanut jostain huomattavan summan käteistä, ainakin 200 000 euroa, jota yritin piilottaa, mutta mikään piilopaikka ei tuntunut sopivalta.
Kun heräsin, ajattelin heti lotota isäni rivillä. Nimittäin löysin pari vuotta sitten isäni lottokupongin, jossa oli yksi rivi, jolla olen muutaman kerran vuodessa internetissä lotonnut. Kirjauduin Veikkauksen verkkopalveluun. En ole pitkään aikaan lotonnut ja pelitilini oli tyhjä. Pitää lisätä. Pankkikirjautuminen meni läpi ok, mutta Veikkauksen systeemi antoi virheilmoituksen ”rahan siirto ei onnistunut, yritä uudelleen”. En uskaltanut yrittää, vaan tarkistin pankin tilin ensin. Sieltähän oli veloitettu kyseinen summa Veikkaus OY:lle, vaikka pelitililleni se ei mennyt. Laitoin palautetta sekä pankkiin, että Veikkaukseen, jotta ongelma selviäisi. Muussa tapauksessa raha tulee palauttaa tililleni.
Sitä minun tuuriani. Veikauksen systeemiin ei voi luottaa, jos tällaista sattuu. Ei ole ennen sattunutkaan, mutta totta kai nyt, kun sain unessa ”merkin”, en pysty lottoamaan. Elleivät korjaa vikaa klo 22 mennessä. Tai, jos lähtisin manuaalisesti täyttää kupongin jonnekin kioskille. En viitsi vaivautua. ”Joka uniinsa uskoo, se varjoaan pelkää” – vanha viidakon sanonta. Päävoittokin on vaivaiset 1.3 miljoonaa, eihän se riitä mihinkään nykyään..
KOMMENTIT
Cogito, ergo sum - Rollemaa: Pena in memorian
Cogito, ergo sum - Rollemaa: Unelmia virtuaalisessa tosielämässä
Anonyymi: Tyttöystävälleni myönnettiin viisumi!