Viime yön olin töissä. Tänään on torstai. Jos ei täynnä toivoa, niin toivon mukaan vähäsen. Otsikon nimisen kirjan kirjoitti John Steinbeck. Alkuperäinen nimi on "Sweet Thursday".
Keskiviikko on toivottomuutta täynnä, kirjoitti Rauno. Joskus muutkin viikonpäivät. Yksin on pahinta, varsinkin pimeinä syksyisinä sateisina öinä, kuten viime yönä. En vaimoni tavoin kummituksiin, mutta erityisesti tuollaisina öinä, sateen piiskatessa tuulilasiin ja tuijottaessani vastaan syöksyviä junan jälkiä, eletyn ja pilatun elämäni aaveet valtaavat voimallisesti mieleni. On ikävä entistä arkista elämää, niitä tylsiäkin rutiineja, joita vastaan usein protestoin. Muistoja.. enkä pysty pidättämään kyyneleitäni. En yritäkään ja itken ääneen. On hyvä itkeä, kun ei ole kukaan näkemässä. Kunpa voisin palata ajassa taaksepäin, heräisin aamulla kaikki olisi entisellään. Paitsi että olisin parempi ihminen, enkä sellainen paska.
Toivottomina päivinä mietin mikä on elämäni tarkoitus? Mitä hyötyä minulle tai kenellekään oli kaikella uhrautumisella, Israelissa vietetyllä ajalla, hyväntekeväisyydellä, hengellisyydellä ja juoksemisella. "Turhaan he juoksevat ja touhuavat" Toivottomina päivinä tuntuu, että turhaan juoksin ja parempi, jos kuolisin. Olin epäpyhä kuin Eesau, jonka tyhmyyksille ei ollut peruutusta, vaikka itkien sitä pyysi. Hänen isänsä "siunasi" häntä sillä siunauksella mitä hänellä vielä oli jäljellä: "Katso, sinun asuinsijasi on oleva kaukana lihavasta maasta ja vailla taivaan kastetta ylhäältä..miekkasi varassa olet elävä.." Parempi kuin ei mitään. Suunnitelma B. Sentään miekka, jolla puolustautua aaveita vastaan autiomaassa. Sanan miekkako?
Torstaina toivo taas viriää ja aurinko pilkistää risukasaan. Eteenpäin vain on mentävä, kuten äitini aina sanoo. "Eespäin eespäin, tiellä taistojen", punaliput liehuivat ennen vanhaan. Taaksepäinkään ei pääse ja pakoilleen ei voi jäädä. Yksinaruinen kiikku ei ole vaihtoehto. Ja enhän minä kokonaan siunauksista paitsi jäänyt. Olen saanut neljä ihanaa lasta ja jo kolme lastenlastakin. Toivon, että heillä menisi hyvin. Pysyisivät pois pahasta, eivät tekisi tyhmyyksiä vaan lujittaisivat avioliittonsa perustuksia, menestyisivät ja saisivat elää lihavassa maassa.
KOMMENTIT
Cogito, ergo sum - Rollemaa: Pena in memorian
Cogito, ergo sum - Rollemaa: Unelmia virtuaalisessa tosielämässä
Anonyymi: Tyttöystävälleni myönnettiin viisumi!