Edellisessä blogissani kerroin, että lääkäri määräsi minulle uuden Zytiga -nimisen lääkkeen entisten lisäksi, syystä, että PSA -arvoni oli lähtenyt nousuun. Lääkäri ei kertonut, enkä kysynyt, voiko se jo näin pian tarkoittaa hormoniresistiivistä syöpää? Ehkä en haluakaan tietää..

Lääkäri lähetti KELA:n kiireellisenä B -lausunnon, jonka perusteella voisin saada lääkkeeseen täyskorvauksen. Jäseniäni ja alaselkää oli alkanut ikävästi jomottaa lähes päivittäin, niin, että otin Ibutabsia ja Paramaxia, että saisin yöllä nukuttua.

Kävin joka päivä postilaatikolla, josko sinne olisi tullut kirje niin, että pääsisin hakemaan lääkettä apteekista. Toki olisin kai voinut ostaa lääkkeen etukäteenkin, mutta hinta on hieman suolainen meikeläiselle: 3649€ purkki!

KELA hoiti asian hienosti!

Viime perjantaina oli jo melkein kaksi viikkoa kulunut, eikä kirjettä ollut tullut vieläkään. Kirjauduin Kelan asiointipalveluun ja siellä luki, että arvioitu käsittelyaika on kolme viikkoa. Se ei tuntunut kiireelliseltä.

Poikani oli jo aiemmin suositellut minua soittamaan KELA:n, jos se ehkä nopeuttaisi käsittelyä. Päätin soittaa perjantaina. Henkilö, joka vastasi KELA:n numeroon kertoi, että lääkäri oli kyllä lähettänyt lausunnon kiireellisenä, mutta jostain syystä se oli laitettu normaaliin käsittelyyn. Varmaan epähuomiossa. Sattuuhan niitä.

KELA:n henkilö kuitenkin puhelinta sulkematta järjesti asian oitis niin, että lausunto otetaan heti käsittelyyn ja minulle soitetaan asiasta, joko samana päivänä tai viimeistään maanantaina. Suuret kiitokset henkilölle!

Maanantaina eli eilen sain soiton heti aamusta. Missasin soiton, mutta soitin heti takaisin ja minulle kerrottiin, että korvattavuusasia oli nyt käsitelty ja myönnetty.

Soitin pariin apteekkiin kysyäkseni onko heillä Zytigaa varastossa. Toisessa ei ollut, mutta toisessa oli. Kerroin hakevani sen saman tien maanantaina. Kun korvattavuus on kunnossa, minun oli määrä soittaa sädesairaalan hoitajalta aika valmennukseen. Sain sen myös heti maanantaiksi.

Ennen kuin ehdimme vaimoni kanssa lähteä, KELA:sta soitettiin ja henkilö kysyi mistä apteekista aion hakea lääkkeet? Kerroin apteekin nimen. Henkilö sanoi, että koska tiedot päivittyvät vasta keskiyöllä apteekkeihin, niin hän soittaa kyseiseen apteekkiin, että saan lääkkeet jo tänään.

Olipa hienosti tehty taas KELA:lta! Lämmin kiitos henkilölle, joka ajatteli asian loppuun asti ja soitti minulle. Olisi ollut noloa mennä hakemaan lääkettä, jonka korvattavuus ei olisikaan vielä näkynyt apteekin tietokannassa.

Sädesairaalan hoitajalta sain lääkkeen käytöstä yms. sanallisia ohjeita. joita en muista kuitenkaan ilman ohjekirjasta, jonka myös sain. Zytigaa otetaan neljä tablettia aamulla tyhjään vatsaan, runsaan veden kera. Jos tulee yöllä syötyä, niin vähintään kaksi tuntia pitää olla syömättä ennen lääkkeen ottamista. Yksi tunti on paastottava ottamisen jälkeen.

Samalla kun otan Zytigan, minun on napattava myös 2 pilleriä Prednisolon -nimistä kortisonivalmistetta. Hoitaja sanoi, että ”aloita huomenaamuna”. Se aamu oli tänään.

Kourallinen pillereitä

Ei ole vielä väliotsikon nimistä elokuvaa kaiketi tehty. Kourallinen dollareita on. Silloin kun Eastwood oli vielä voimissaan. Tosin onhan se nykyäänkin.

Tulee mieleen äitini, joka jo pikkupoika ollessani söi kourallisen pillereitä joka päivä sairastaessaan verenpainetautia, sydäntautia, tuberkuloosia ja mitä kaikkia liekään. Isohkoja verenpainetablettipurkkeja kerääntyi nurkkiin vinot pinot. Vieläkin iäkkään äitini on muutamia pillereitä syötävä päivittäin, joskaan ei ihan niin paljon kuin nuorempana. Ja otettava piikkejä diabetekseen. Voi, että.

Aika kasan minäkin niitä heitin hetulaan tänä aamuna. Yhden Calsipos-D:n, neljä Zytigaa ja kaksi Prednisoloniaa. Suonissani virtaa Firmagon ja XGeva. Illalla särki selkää ja vasempaa  jalkaa siihen malliin, että otin vielä puolikkaat Paramaxia ja Ibutabsia.

Ennen Zytigaa söin myös yhden Reishi Shiitake -kapselin päivässä. Vaimoni hankki niitä paketin minulle ”humpuukihyllystä”, isääni lainatakseni. Kalliitakin olivat. Kun mainitsin niistä lääkärille, hän melkein suuttui ja sanoi, että sovitaanko, ettet syö mitään luontaistuotevalmisteita syöpälääkkeiden kanssa. Ok, sovitaan. Ne oli jo muutenkin syöty, paitsi muutama kapseli jäljellä. Tulin syöneeksi vielä nekin.

En usko, että luontaistuotekapseleista mitään haittaakaan oli, koskapa viimeisimmät veriarvoni olivat kaikin puolin hyvät, PSA -arvoa lukuun ottamattta.

Miksi meidän pitää kärsiä?

Kysymykseen ei liene olemassa selvää vastausta.

Yleisesti  ottaen kai kärsimme, koska Aatami ja Eeva karkotettiin pois paratiisista maanpäälle. Maa on siis rangaistuslaitos, eikä mikään lepokoti. Rangaistuslaitoksessa kärsitään. Aatamia ja Eevaa lukuun ottamatta me muut olemme syntyneet suoraan rangaistuslaitokseen kärsimään.

Kärsimys ei jakaannu tasa-arvoisesti. Joidenkin on kärsittävä enemmän, joidenkin vähemmän. Mutta kaikella on tarkoituksensa, niin uskon.

Ainakin yhden lienen löytänyt omalle kohdalleni. Minulla ei ole enää himoja, jotka minua ovat piinanneet ehkä 10-vuotiaasta asti. Tauti ehkä on myös lähentänyt minua hieman Jumalaankin. Kiitos Herralle!

Ei tämä tauti ole kuolemaksi, vaan Jumalan kunniaksi, että Jumalan Poika sen kautta kirkastuisi. Joh.11:4