Shoppailu kuuluu thaimaalaisten mieliharrastuksiin ja myös matkailijoiden, onhan Thaimaa kuin yhtä suurta markettia. Tavaran paljous on mykistävää. Kävimme eilen ja tänään katselemassa hieman kalusteita taloon. Sänky tietysti oli ensimmäisenä listalla, ettei tarvitse lattialla nukkua. Hinta haitari on suuri. Olin hieman yllättynyt kuinka kalliita patjat ja sänkyviritelmät olivatkaan.

Olin hieman kiusaantunut, kun vaimoni koko poppoo seurasi mukana ostoksille. Suomalainen ei ihan sellaiseen perhekeskeisyyteen ole tottunut. Se ei mene myöskään ihan päikseen, koska vaimoni ei ole samalla tavalla perhekeskeinen minun perheeni kanssa Suomessa. Toisaalta perheeni on pieni ja maailmalla. Maassa maan tavalla.

Toinen vastaava maan tapa on uskonnollisuus, jota vaimoni harjoittaa vain Thaimaassa. Vaikka vaimoni ei ole erityisen uskonnollinen Thaimaassakaan, on hän kasvanut buddhalaisessa ympäristössä ja luonnollisesti omaksunut uskontoon kuuluvia tapoja. Eräässä kaupassa oli alttariviritelmä, jossa oli mm. Buddhan patsas ja vesiastia, josta valutettiin vettä patsaan juurelle asetettavien kolikoiden päälle. Vaimoni tahtoi rukoilla elämäämme siunausta ja halusi suorittaa asiaan kuuluvan rituaalin patsaan edessä, asettaen sille muutaman kolikon ja kiertämällä pienen koristellun käytävän läpi. Hän pyysi minua mukaan, mutta sanoin vain, että hoida homma minunkin puolesta.

Toimenpiteen jälkeen kysyin vaimoltani, mikset koskaan tee tuota Suomessa? Hän vastasi, eihän siellä ole tällaista. Sanoin hänelle, että minä voin tehdä sinulle oman patsaan, vaikka puusta… -Tuki suusi! Vaimoni  keskeytti. Hehe.

Kyntämätön pelto

Offtopikkina mainittakoon, että sinänsä kiva asia, että vaimoni kanssa ei ole ollut ongelmia ”vieraasta ikeestä”, eli uskonnollisista asioista. Kunnioitamme toistemme näkemyksiä puolin ja toisin, vaikka buddhalaista minusta ei voi koskaan tulla. Johtuu siitä, että en ole pelkästään oppinut kristillisiä asioita, vaan myös kokenut uskon Herraan Jeesukseen. Vaikka melkoinen irvikuva ”Jumalan kirjeestä lukutaidottomille” tietysti olekin, niin aina toivon, että Jumala vaimollenikin itsensä ilmaisisi.

Itseasiassa Thaimaassa olisi kyntämätöntä peltoa Jumalan juoksupojille loputtomiin. Siinä kun kristillisyyden kyllästämä Eurooppa on vajoamassa jo uuspakanuuteen, niin tuntuu, että Aasia on unohdettu lähes täysin.

Palatakseni shoppailuun, niin, päinvastoin kuin Suomessa, jossa putiikeissa on yleensä kalliimpaa kuin isoissa tavarataloissa, niin Thaimaassa voi pikkuliikkeistä löytää paljonkin edullisemmin samaa laatua ja parempaakin kuin tavarataloista. Ja aina voi tinkiä. Hylkäsimme erään suuren tavaratalon ”euro stylet” suolaisten hintojen vuoksi ja suunnistimme pikkuliikkeisiin. Löysimmekin sopivan tuntuisen lähes 30 cm paksun patjan ja kivantuntuisen tammen värisen puisen sänkyrungon, jonka päädyssä oli hyllyjä, lokeroita ja pikkukaappeja, tinkimisen jälkeen yhteishintaan noin 220 euroa. Ei paha, varsinkin kun kotiinkuljetus sisältyi hintaan. Sopi budjettiini ja tein kaupat.

Tyhjän talon kalustetarve ei rajoitu sänkyyn. Pienen kierroksen jälkeen todettuna pesukoneet, mikrouunit  ym. tuntuvat olevan suunnilleen Suomen hinnoissa ja ylikin. Pesukoneet ovat enimmäkseen päältä ladattavia ”thaityylisiä” karamelleja, jollaisia en ole Suomessa nähnyt.

Tavaranpaljoudessakin poikkeus vahvistaa säännön. Astianpesukoneet ovat melko harvinaisia tavallisten thaimaalaisten kodeissa ja ilmeisesti siksi tarjontakin on niukkaa. Ainakin vaimoni provinssissa. Bangkokista varmaan löytyy niitäkin. Koneiden hankkimisella ei ole kuitenkaan mitään kiirettä. Kunhan pikkuhiljaa keräilen.

Vaimoni äiti on istuttanut meitä varten mangopuun ja granaattiomenan taimet. Saanen myös banaanipuun pistokkaan aikanaan. Vaimoni äidin pyynnöstä katkaisin hänelle banaanitertun. Se oli painava.