Tulin uskoon joskus 80-luvun alkupuolella. Silloin oli herätystä ja monet nuoret tulivat tuntemaan totuuden samoihin aikoihin. Varsinkin alkoholistipiireissä oli etsikkoaika, joskaan itse en kuulunut siihen porukkaan, vaikka en lasiin sylkenytkään tuohon aikaan. Alkuaikoina ”saarnasin” ja ”todistelin” melko paljon ja lapsiani kasvatin ”Herran kurissa ja nuhteessa” vähän liikaakin.

”Käärme petti minut”, valitteli Eevakin. Uskoani vanha kehno  ei kuitenkaan saanut kokonaan sammutettua. Vielä se vakan alla kytee, vaikka ”julistamiset” ovat muisto vain. Tainnut kummoista satoa tuottaa silloinkaan. Ei orjantappuroista koota viikunoita.

Muuten, täällä talon muurin viereen istuttamani pikkuruiset bougainvillean taimet ovat vuoden sisällä kasvaneet valtavasti. Pisimmät oksat ovat ainakin kolme metriä pitkiä. Raavin usein itseni verille kiinnitellessäni niitä peittämään aitaa. Kukat ovat kauniita, mutta piikit kuin orjantappuroissa.

Joulukortit laittamatta

Taitaa jäädä kortit laittamatta, ainakin jäävät myöhään. En niitä monta ole ajatellut lähettääkään. Lähinnä äidilleni. Ehkä muutamille muillekin, jos löydän osoitteet jostakin. Jouluaiheisia kortteja ei tosin ole. Thaimaa ei ole ns. kristillinen maa, joten täällä ei yleisesti vietetä joulua. Tosin monet tavaratalot järjestää jouluista showta ulkomaalaisille.

Kaupungilla Market Villagen edustalla oli ihan hieno show jouluisine valokoristeineen ja musiikkiesityksineen. Ei siellä kylläkään ”kauneimpia joululauluja” laulettu, vaan länsimaista poppia, aasialaisten artistien esittämänä. Galleriassani on muutamia kuvia tapahtumasta.

Joulukortteja en ole täälläkään nähnyt myynnissä, mutta muuta hinnakasta joulukrääsää kylläkin jossakin kaupoissa.

Joulun sanoma hukassa?

Toisaalta eipä taida Suomessakaan moni muistaa ”joulun sanomaa”. Se on hukkunut pukkien, tonttujen ja kaupallisuuden sekaan. Kun lukee esim. iltalehtien keskustelupalstojen uskontoa sivuavia aiheita, niin tuntuu, että kaikki vain pilkkaavat ja kutsuvat Jumalaa ”satuolennoksi”.

Voiko keskustelupalstojen perusteella yleistää, onko vastaava prosentti koko kansasta uuspakanoita? Aikojen merkki sekin, kuinka Kokemäellä lasten tapaamisen valvojat kielsivät äidiltä ruokarukoukset lasten kanssa. Isän valituksesta, tosin. Näinköhän olisivat kieltäneet, jos kyseessä olisi ollut suomalais-maahanmuuttaja pariskunta ja islaminuskoinen isä olisi tullut tapaamiseen ja äiti olisi itkenyt valvojien helmoihin: ”kieltäkää häntä rukoilemasta”.

Karavaani silti kulkee. Jostain syystä sitkeästi kirkkokuntiin kuuluu ainakin 80% vaikka eivät Jumalaan uskokaan. Kristillisiä juhlia vietetään, ainakin pidetään töistä vapaata, jos ei muuta.

Mikä on Joulun sanoma?

Se alkuperäinen. Taida moni pappikaan enää tietää. Ei, ei se ole lähimmäisen rakkauden osoittamista, eikä maailmanrauhaan pyrkimistä. Jeesus sanoi itse: ”Älkää luulko, että minä olen tullut tuomaan rauhaa maan päälle; en ole tullut tuomaan rauhaa, vaan miekan”.

Joulun sanoma kuuluu näin: ”Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra, Daavidin kaupungissa”. Mikä Vapahtaja? Synneistä vapahtaja, ”ettei yksikään joka Häneen uskoo, hukkuisi, vaan saisi iankaikkisen elämän”.

Koko kristinuskon idea on siinä, että Jeesukseen uskova pelastuu, eikä joudu helvettiin, jonne synneissään kuolleet pelastumattomat Raamatun mukaan joutuvat. Jos eivät joutuisi, niin ei Vapahtajaakaan tarvittaisi mihinkään ja Jeesus olisi kärsinyt ja kuollut turhaan.

Niinhän se on, tänäkin päivänä, että ”Sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille, jotka pelastumme, se on Jumalan voima”