Aina ihmettelen miten vaimoni pystyy 10 miljoonan asukkaan Bangkokin liikennekaaoksessa ajamaan autoa ja vielä löytämään perille kohteen, joka tällä kertaa oli Suomen suurlähetystö, jossa suomalaiset voivat käydä äänestämässä.

Käytin kansalaisoikeuttani äänestämällä ehdokastani, jonka blogiani lukeneet tietävät olevan Paavo Väyrynen. Samalla käynnillä pyysin passistani laillistetun kopion. Konsulaattiasiointiaika oli jo päättynyt tunti sitten, mutta sain kopion kumminkin. Se oli mustavalkoisella kopiokoneella tulostettu A4 paperi, jossa suurlähetystön leima. Noin 30 euroa kiitos. Suolainen hinta.  

Sattui jälleen erikoinen tilanne. Nimittäin eräässä kaupassa minut pysäytti (taas) nuori juutalaismies, ilmeisesti jonkin sortin kauppaedustaja, koska myi jotain kosmetiikkatuotetta thaimaalaisen naisen kanssa. Tai sitten oli vain naisen seuralainen, joka myi.

Mies kyseli minulta samoja kysymyksiä ”oletko juutalainen” jne. kuten Frankfurtin lentokentän vessassakin tapaamani mies. Juttelimme pitkähkön aikaa ja lopuksi mies kysyi kohteliaasti muotoillen nimeäni. Sen sanottuani hän sanoi oman nimensä ”Eeli”. Vastasin siihen ”Eeli…hmm”, sitten kättelin lämpimästi ja sanoin ”Shalom lehitraot”.

Vetää mietteliääksi. Jo toisen kerran viikon sisällä törmään sattumalta juutalaiseen. Ja Eelihän tarkoittaa suomeksi ”Jumalani”.   

Suomessa on monia juhla-, muisto- ja kunnioittamispäiviä. Vähän kaikille on oma päivänsä kuten äitien- ja isien päivä ja kaatuneiden muistopäivä, mutta lastenpäivä puuttuu, jollaista Thaimaassa vietetään tänään. Normaalisti  sitä vietetään 10.1. ,mutta tänä vuonna jostain syystä vasta nyt. Koululaisilla on silloin vapaata, tosin lauantai on muutenkin vapaa. Lastenpäivä näkyy mm. kauppojen lapsiaiheisina koristeluina, lapsille järjestetään kaikenlaista aktiviteettia, hupia ja ilmaisia ruokailuja.