Eilen illalla uudessa kämpässäni valokuvia katsellessani tirautin itkut. Äitini ja isäni olivat naimisissa 47 vuotta kunnes isäni nukkui pois. Kultahäät (50v.) jäivät heiltä saavuttamatta, vaikka heillä oli siihen hyvä edellytykset.
Kolme vuotta lisää olisi seisonut vaikka päällään. Tosin heidän ei olisi tarvinnut, koska äitini muistaa vain hyviä asioita isästäni. Itsekään en muista, että he olisivat kuunaan riidelleet, vaikka sen muistan hyvin, että äitini huusi meille ”joka jumalan lauantai” ja isäkin suuttui meille lapsille joskus. Jos he keskenään riitelivät, niin ainakin hyvin sen lapsilta salasivat.
Isääni ja äitiini verrattuna jäin omassa avioliitossani kanssa kirkkaasti hopealle. 25 vuotta tuli täyteen kunnes tietokone meidät erotti. Vitsivitsi. 26 vuotta virallisesti avioliitossa. Saattoihan tietokonekin olla osasyyllinen, mutta minusta se johtui. En pitänyt vaimoani tarpeeksi hyvänä. Jos olisin yrittänyt kovemmin, ehkä asiat olisivat toisin, mutta luovutin, eikä enää ei voi. Joka tapauksessa pahimpia puoliani olivat ainakin seuraavat
Pahimmat virheeni
- En puhunut, enkä pussannut
- En kuunnellut
- Mökötin
- Suutuin ja huusin
- Torjuin lähentelyjä
- Huomauttelin ”vioista”
- En tehnyt kotitöitä
- Katselin muita naisia
- Hain ”naisystäviä”
En haluaisi toistaa virheitäni. Pohjimmaltani olen kuitenkin sitoutuvaa tyyppiä. Jos mies on hyvä kaikilla tasoilla, niin naisella ei ole syytä jättää miestä. Seuraavassa elämässäni yritän puhua ja pussata. Koetan kuunnella. Olla mököttämättä ja huutamatta. En torju lähentelyjä. En välitä vioista. Teen kotitöitä. Yritän olla vilkuilematta muita naisia. Se on pahimpia myrkkyjä avioliitolle. Ehkä en pysty aina olemaan katsomatta heitä, mutta tehdä sen ilman muita haihatteluja.
En etsi naisystäviä. Iltasanomat oli oikeassa väittäessään kerran eräässä jutussa, että naimisissa olevalla ei voi olla ”vain naisystäviä”. Ystävyyttä on monta tasoa ja jutussa siis tarkoitettiin syvempää ystävyyttä kuin vain jotain hyvän päivän tuttua. Ajattelen nyt, että miksi niitä pitäisi ollakaan, jos on naimisissa? Yksi hyvä naisystävä, oma vaimo, pivossa on parempi kuin kymmenen oksalla.
Jos nyt menisin uudelleen naimisiin, niin minulla olisi vielä hyvät mahdollisuudet kultaan. Eläähän jotkut 110 vuottakin..
KOMMENTIT
Cogito, ergo sum - Rollemaa: Pena in memorian
Cogito, ergo sum - Rollemaa: Unelmia virtuaalisessa tosielämässä
Anonyymi: Tyttöystävälleni myönnettiin viisumi!