Sanovat, että matkailu avartaa. Pidän matkustamisesta, vaikka ei niin kovin monissa maissa ole ollut mahdollisuuksia käydä. Pisimpään olen oleskellut Israelissa ja käynyt siellä useimmin eli kolmesti. Nuorena vietin Israelissa kibbuzilla vuoden yhtäjaksoisesti. Olen myös käväissyt mm. Ruotsissa, Norjassa, Espanjassa, Kreikassa, Englannissa, Keniassa ja Tansaniassa. Tänä keväänä olisi  tarkoitus vaimon kaa lähteä itse katsomaan ja kokemaan onko Thaimaa niin miellyttävä paikka kuin monet matkailijat ovat sitä kehuneet.

Minulle fiilis jostakin paikasta merkitsee paljon. Tähän mennessä Latvia ainoa maa, josta on jäänyt todella paha fiilis ja sen vuoksi  sinne ei tee mieli toistamiseen matkustaa. Toivottavasti minä itse ja muut suomalaiset ymmärtävät kohdella täällä turisteja ja muita ulkomaalaisia ystävällisesti ja hyvin, sillä yksikin k-pää joukossa helposti pilaa kaikkien maineen ja vähintäänkin tehdä sen, ettei turisti toista kertaa halua maahan tulla. Näin kävi meille Latviassa v. 2007.


Kun meidän oli aika lähteä maasta pois, niin majapaikkamme emäntä tilasi meille taksin, joka luultavasti ei edes ollut oikea taksi ja luultavasti tyyppi oli kimpassa emännän kanssa, koska emäntä esteli meitä hankkimasta toista autoa. Emännän tilaama auto tuli viimein, mutta niin myöhään, että aloimme olla levottomia ehdimmekö ajoissa kentälle. Tympeän ja epämielyttävän oloinen kuski ei puhunut meille mitään ajaessaan selvästi tahallaan etanavauhtia outoa reittiä saaden 5km matkaan kulumaan tunnin. Perille  lentoasemalle saavuimme hädintuskin lähtöselvitystä tekemään, sillä  koneen lähtöön ollut tuntiakaan aikaa. Autossa tyyppi kiristi meiltä n. 4 euron matkasta kymmenkertaisen hinnan. Olimme oudossa maassa, eikä meillä ollut ketään, jonka puoleen olisimme voineet kääntyä, lapsia kyydissä, enkä yleensäkään ole hyvä reklamoimaan. Oli pakko maksaa, jotta ehtisimme koneeseen.

Tuo yksi ilkeämielinen ihminen pilasi matkamme ja antoi samalla koko maastaan vähemmän luottamusta herättävän kuvan. Minulla oli jo Latviaan lähtiessä ennakkoluuloja ns. entisistä itäblokin maista. Valitettavasti Latviassa käyminen ei ennakkoluuloja hälventänyt.

Tekisin kuitenkin väärin ellen kehuisi latvialaisia nuoria, sillä verrattuna  yrmeään vanhempaan väkeen, he oli kuin toisesta maailmasta: iloisia, kohteliaita ja palvelualttiita 10 pisteen arvoisesti kahviloissa ym. paikoissa missä heidän kanssaan tekemisiin jouduimme. Myös majapaikkamme ravintolassa palveleva nuori nainen oli hyvin ystävällinen.

Vielä sanottava, että Latviassa elää paljon venäläisiä ja venäjän kieltä kuulee tuon tuostakin. Venäläisistäkin nuoremman polven edustajista jäi positiivinen kuva esim. junassa eräs venäläinen nuori melkein kädestä pitäen neuvoi meitä ystävällisesti millä asemalla meidän tulee jäädä pois.

Ehkäpä menneisyyden traumat ovat painaneet jälkensä vanhempaan väkeen. Kunhan sukupolvi vaihtuu, niin Latviastakin voi vielä tulla potentiaalinen suosittu lomakohde. Jurmalan kilometrien mittaiset hiekkarannat ovat upeat ja Riikassa on paljon kaunista katseltavaa. Takseista kannattaa pysyä erossa, siksikin, että Latvian julkiset kulkuneuvot liikennöivät tiheään, pysähtyvät joka paikassa ja lipun hinta on puoli-ilmainen. Halpuus korostuu, kun vertaa suomalaisiin sikakalliisiin matkalippujen hintoihin.