Nyt en puhu aivopestyistä, jotka pukeutuvat pommiliiveihin ja räjäyttävät itsensä keskellä väkijoukkoa, vaan ihan tavis-”terroristeista”, jotka hautovat itsemurhaa. Yksi asia heillä on yhteinen aivopestyjen kanssa. He eivät tyydy vahingoittamaan pelkästään itseään, vaan käyvät salakavalasti sivullisten kimppuun esim. hyppäämällä junan alle tai ajamalla päin rekkaa.

Vaikka veturi- ja rekkakuskin henki todennäköisesti säästyy työvälineen suuremman massan ansiosta, se ei säästä heitä mahdollisilta henkisiltä kärsimyksiltä, eikä potentiaalisilta riskeiltä joutua osalliseksi suurempiin katastrofeihin: Vaarallinen lasti, rekan väistöliikkeen seuraus jne.

Sastamalan tapauksessa itsemurhaa yrittänyt ajoi pakettiautolla päin mopoautoa. Suuremman massan kuljettajan henki säästyi, mutta pienemmän massan matkustajat kuolivat. Voi vain kuvitella sitä tuskan määrää, jonka ei-pelkästään-itsetuhoinen aiheutti  monille! Lisäsi myös omaa tuskaansa monin verroin enemmän kuin sitä oli ennen.

Arvokasta vai irvokasta?

Toivottavasti eduskunta ei hyväksy eutanatsismia. Itsemurhaaminen ja eutanatsismi on sama asia eri nimellä.

Kumma vimma eutanatseilla. Mikseivät syö myrkkyä tai heittäydy miekkaansa yksin ja kuole arvokkaasti kuin kuningas Saul Raamatussa? Vai oliko se arvokasta? Vielä irvokkaampaa on vaatia sivullisia tekemään sama toiselle!

Eutanatsiaan ei tarvita lakeja ja pyöveleitä. Sen voi tehdä helposti itse itselleen. Rotanmyrkkyä saa vapaasti ja halvalla tavallisesta kaupasta. Eutanatsit voivat hankia sitä ja kuljettaa no-survival -pakkaustaan aina mukana ja kumota satsin koppaansa silloin, kun siltä tuntuu, että nyt on ?rvokasta kuolla. Ennen sitä voi soittaa hautaustoimistoon, pukeutua parhaimpiinsa mennä valmiiksi arkkuun odottamaan kyytiä. Siistiä.

Elämä on lyhyt muutenkin

Miksi luovuttaa kesken leikin? Ei se ole mies, eikä mikään, joka itsensä tappaa, sanoo vanha sananlaskukin, jonka juuri keksin. Tai tapattaa, kuten eutanatsit transuilevat.

Itsemurha–ajatushautomoissa kannattaa pitää mielessä se, että tekotavasta ja nimityksistä riippumatta itsemurhan tekijä tuottaa aina kärsimystä myös muille. Tosin, joillekin se on jopa itsetarkoitus. Toive, että ”sejase kärsii, kun olen kuollut”

Suomessa itsemurhaaminen ei ole trendi. Findikaattorin mukaan viimeiset 15 vuotta suunta on ollut mukavassa laskussa, erityisesti miesten osalta. Jos sama tahti jatkuu, tai hidastuu itsemurhien tekeminen, kuten on toivottavaa, niin vähemmässä kuin seitsemässä vuodessa suomalaiset  miehet eivät enää tapa itseään.

Naistenkin käyrä on ollut laskussa viimeiset 15 vuotta. Vaikka naiset tekevät itsemurhia miehiin verrattuna paljon vähemmän, käyrä laskee loivemmin, jolloin nolla-tilanteeseen pääsy kestää  reilun vuoden kauemmin kuin miehillä. Nyt on naisten aika ottaa loppuhidastus! Olkaahan lopettamatta ihtiänne!