Viime päivinä kohulehtien kohu-uutisissa on pyörinyt kohupappi Markku Koiviston ympärille syntynyt kohu. Wikipedia voittaa perinteiset ensyklopediat menne tullen, koska tieto asiasta päivittyi sinne saman tien. "Markku Koivisto vapautettiin Nokia Mission kaikista hengellisistä ja hallinnollisista tehtävistä 29. elokuuta 2011, koska hänen elämässä on ollut seksuaalisten rajojen rikkomista." (Wikipedia). Nyt on kysyttävä kuin katekismuksessa. Seksuaalisten rajojen rikkominen. Mitä se on?

Aluksi arvelin, että se on varmaan sitä, että kirkkoherra on ns. langennut loveen kirjaimellisesti. On aina kohu-uutisen arvoista, jos papin keskimmäinen jalka hairahtuu kaidalta tieltä, jonka koleikkoisia pientareita suurin osa kristikunnasta pöllyttää tuon tuostakin ja milloin milläkin jalalla, kuitenkaan suurempaa pölypilveä nostattamatta.


Arveluni oli väärä. Media kiirehti ilmoittamaan, ettei ollut kyse vieraiden naisten vonkaamisesta. "Minun ymmärrykseni mukaan ei ole kyse seksisuhteista, vaan seksuaalisten rajojen rikkomisesta. Sanojen ja tekojen tulisi olla sopusoinnussa keskenään, ja julistustehtävässä olevalla ihmisellä se on erityisen tärkeää, sanoo Aro-Heinilä STT:lle". Ahaa,  sananjulistaja on siis päästellyt seksuaalisviritteisiä sammakoita suustaan. Jos Koivisto olisi savolainen, niin vastuu jäisi kuulijoille, mutta koska hän on syntyjään pohojalaasia, niin ei pelasta sekään. 

Mutta ei se tarkoittanut sammakoitakaan. Olisikin absurdia, jos pappi laukoisi  blondivitsejä kevennykseksi kesken tulikivisaarnan. Sitten puhuivat uhrit ja salaisuuksien verho alkoi raottua. "Radio Dei kertoi torstaina ohjelmassaan, että seksuaalisen ahdistelun uhreiksi joutuneet henkilöt olisivat joutuneet hakemaan ammattiapua. Radiokanavan tavoittama ammattiauttaja vahvisti uhrien kertomukset. Hänen mukaansa uhrit olivat miespuolisia"  (Iltalehti 1.9.2011)

Miespuolisia…? No, huh huh. Iltalehti jatkaa "Uhrien mukaan ahdistelu on tapahtunut Koiviston johtamissa kahdenkeskisissä terapiatilanteissa. Heidän mukaan tilanteisiin on liittynyt intiimiä koskettelua ja seksuaalisesti provosoivaa käyttäytymistä". Seksuaalisen rajojen rikkominen viittaa siis homoseksuaalisuuteen. Eli homot rikkovat seksuaalisia rajoja? Eikös se ole jo luonnollisempaa kuin luonto itse. Homoja tungeksii kirkkoihin vihittäviksi ja kirkon virkoihin. Enemmistö kansasta on homoja tai homomielisiä. Mitä rajoja siinä rikotaan?

Kristillisissä piireissä terapiatilanne tarkoittaa sielunhoitoa ja mainitut "miespuoliset uhrit" lienevät sielunhoitoon hakeutuneita homoja, koska vain homot ovat niin neitejä, että alkavat julkisesti poraamaan jostain kahdenkeskisestä sielunhoitotilanteesta. Tosin sanon sen varauksin, koska neitiys voi nykyään viitata kehen hyvänsä kaksilahkeiseen. Kunnon  punaniskat rupeavat olemaan harvinaisuuksia. Kohupersu Teuvo Hakkarainen on poikkeus säännöstä.

Mitä sielunhoitotilanteessa tapahtui? Uutisen mukaan siihen liittyi "intiimiä koskettelua". Se voi luoda sekulaarisesti suuntautuneille mielikuvan pastorista, joka hiplaa terapoitavan genitaalialueita. Kristillissuuntautuneille se voi luoda mielikuvan melko yleisestä tavasta, joka sielunhoitotilanteissa esiintyy. Sielunhoitaja voi rukoiltaessa asettaa kätensä hoidettavan harteille tai olkapäälle, mikä sekin on intiimiä koskettelua, mutta ei kuitenkaan seksuaalista. Sielunhoitajan pitää olla varovainen ja tarkoin harkita koskeeko rukoiltavaan millään tavalla, sillä epäterveet ihmiset tai homoseksuaalit voivat pitää kaikenlaista koskettamista "lähentelynä". Normaaleille ihmisille kosketus harteille, olkapäälle tai päälaelle voi olla terapauttista. Jeesuskin kosketti mm. pitaalista, jota kaikki muut karttoivat. Jeesus antoi pitaaliselle ihmisarvon koskettamalla.

Seksuaalisesti provosoiva  käytös. Kuka provosoi ja miten? pappi vai uhrit? Provosoiko pappi todella, vai provosoituivatko uhrit papin jostakin sellaisesta käytöksestä tai pukeutumista, josta papilla itsellään ei ehkä ollut aavistustakaan? Homoille pappi itsessään voi olla fetissi ja he voivat provosoitua mistä tahansa.  Heteromies puolestaan voi seksuaalisesti virittäytyä lanteitaan keinuttavasta minihameisesta naisesta, mutta tuskin hän siitä viranomaisille valittaa kuinka "naiset häntä provosoivat". Jos heteromies tulkitsee toisen miehen häntä seksuaalisesti lähentelevän, niin hän voi reagoita siihen maistattamalla luuvitosta, mutta vähintäänkin kokisi lähentelyn ällöttävänä. Silti tuskin alkaisi asiasta lööppijuttuja väsäämään.

Tai enpä tiedä toisaalta.. Ennen Neuvostoliitosta irvailtiin, että siellä ei rusketu, koska kaikki varjostavat toisiaan. Nykyään Suomessa verhonraot heiluvat samaan malliin. Pilkkua nylkytetään innokkaasti ja valitetaan koiranpaskoista ja milloin mistäkin, ehkä ärsyttävistä, mutta sinänsä pikkuasioista. Itsekin olin vähällä sortua valittamaan liian kovallaan musiikkia soittavista naapureista, mutta onneksi en niin tehnyt. Naapurin voi estää kaatamasta omasta metsästään puita ilmoittamalla, että siellä on nähty liito-orava tai valkoselkätikka. Kokonaan eroon hänestä pääsee tekemällä lastensuojeluilmoituksen. Vähempikin valitus riittää ja sinivuokot tulevat paikalle yhdeksällä yksiköllä pillit ulisten. Mitä heikompi ja puolustuskyvyttömämpi valituksen kohde on, sitä enemmän viranomaisresursseja löytyy. Mutta jos valittaa asiasta, niin tavallisen ihmisen on uskomattoman vaikeaa saada oikeutta. Asiaa pallotellaan instansista toiseen, eikä se kuulu kellekään, valitukset tulevat hylättyinä takaisin tai ne  balsamoidaan byrokration kalmistoihin epämääräiseksi ajaksi. Jos ne sieltä joku historiantutkija joskus löytää, niin on liian myöhäistä. Vahinko on jo tapahtunut.

Ilman tarkempia todisteita, kohujuttu Koivistosta voi olla jopa keksitty, jolla on vain haluttu pilata hänen maineensa ja estää Koivisto kaatamasta, puiden sijasta, ihmisiä tai yrittämästä nostaa heitä ylös kuolleista. Vaikka kohuväitteet myöhemmin osoittautuisivat perättömiksi, niin vahinko on jo tapahtunut.