Homottuneilla on kumma vimma muuttaa avioliitolaki ”homogeeniseksi” vaikka väkisin ja vaikka avioliiton solmiminen ei edes kiinnosta homoja, korkeintaan muutamia. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2011 parisuhteensa rekisteröi vaivaiset 333 homoa, kun taas avioliittoja solmittiin 28408. Kuinkahan moni noista 333:sta ryntäisi heti naimisiin, jos avioliittolaki sen sallisi?

Muutama kymmenen ehkä. Silti avioliittolain muutos näiden muutaman Ilmarin ja Jalmarin takia yritettiin uittaa eduskunnassa käsittelyyn, vaikka aloitetta kannatti selvä vähemmistö. Lakivaliokunnassa aloite kaatui niukasti äänin 9-8. Erävoitto avioliitolle.

Mutta vain hetkeksi. Homottuneet eivät luovuta, koska ”avioliitto on pakko, siis ihan pakko”, muuttaa homoille sopivaksi. Se on periaatekysymys. Rekisteröity parisuhde ei riitä. Tai jokin erillinen homojen liitto, kuten erään kansanedustajan ehdottama ”pariliitto”. Ei käy. Homottuneille kelpaa vain olemassa oleva, naisen ja miehen välinen instituutio, joka on saatava muutetuksi ”sukupuolineutraaliksi”.

Suurin osa suomalaisista on homottuneita

”Homottuneella” tarkoitan lgbt- suuntautunutta henkilöä tai heteroa, joka kannattaa em. suuntautuneiden arvoja ja päämääriä.

Ainakin erilaisten kannatuslukujen valossa. He ovat innolla klikkailemassa ”tykkäyksiä” ja panemassa nimiään listoihin noiden kaapeistaan ulos ryömivien ”evoluution mestariteosten” puolesta. Homottuneiden kansalaisaloite avioliittolain muuttamiseksi tuotti hetkessä yli 100000 nimeä!

Puoletkin riittäisi, jonka perusteella lakiehdotus voidaan painostaa valiokunnan käsittelyyn. Onkohan mitään muuta lakiehdotusta ikinä yritetty ajaa läpi yhtä yhtä suurella innolla kuin tätä? Ja yhtä harvalukuista avioliittoon haluavaa ”sukupuolineutraalia”  varten?

Miksi juuri nyt? Koska Lootin ja Nooan päivät ovat käsillä. Koska olemme hylänneet avioliiton, varsinkin kristillisten arvojen mukaisena, syntyneeseen tyhjiöön pääsee epäpyhän allianssin tuulet puhaltamaan lähes esteettä.

Lähes kaikki parit aloittavat yhteisen taipaleensa nykyään avoliitossa. Ei puhettakaan, että odotettaisiin avioliittoa ennen yhteen menoa, tai edes kihlausta. Se on vanhanaikaista. Osa avoliitossa elävistä päättää jossakin vaiheessa mennä naimisiin, usein lasten synnyttyä. Näistä naimisiin menijöistä yhä useampi valitsee siviilivihkimisen.

Wikipedian mukaan kirkollisen vihkimisen suosio on laskenut tasaisesti v. 2000 lähtien ollen viime vuonna enää niukasti puolet 51% solmituista avioliitoista. Samaan aikaan lähes yhtä suuri prosentti vihityistä eroaa. Homottuneille oiva tilaisuus kaapata liitoksistaan natiseva lemmenlaiva ja nostaa sateenkaarilippunsa salkoon valtauksensa merkiksi.

Suomen moraaliko parempi?

Niille, jotka haukkuu Thaimaata prostituutiosta todettakoon, että Suomi ei ole moraaliltaan yhtään parempi. Thaimaassa ei sentään esitetä TV:ssä pornoa ja kirosanojakin sensuroidaan elokuvista. Alastomuuden suhteen perusväestö on häveliästä. Uimarannoilla naiset eivät ota aurinkoa yläosattomissa ja joissakin paikoissa miehetkin uivat paidat päällä.

Thaimaalaiset eivät myöskään halveksi uskontoaan kuten suomalaiset enenevässä määrin tekevät. Vaikka suomalaisille on ilmoitettu Tie, Totuus ja Elämä, he polkevat sen jalkoihinsa. Pyrkimys muuttaa kristillinen avioliitto ”sukupuolineutraaliksi” on osoitus siitä.