31.5. palautin vuokrakämpän avaimet ja muutin vaimoni kanssa virallisesti maalle. Oli väsyttävä homma. Laskeskelin, että olen muuttanut elämäni aikana n. 20 kertaa, kun lasketaan väliaikaiset paluut syntymäkotiini ja sitten taas muualle.

Varsinaista muuttoapua minulla ei ole ollut kuin noin 1% edestä kaikki muutot yhteen laskien. Tosin en ole yleensä apua pyytänytkään. Selviän yksikseni, jos on pakko, vaikka pyykinpesukoneesta, joka on painavin esine.

Tosin, tällä kertaa poikani kamat menivät eri osoitteeseen ja ensimmäinen vaimoni toisen miehensä kanssa tulivat auttamaan.

Tavaran määrä on vuosi vuodelta lisääntynyt joka muutossa ja toivon todella, että tämä muuttoni olisi viimeinen. Tai toiseksi viimeinen. Lopullinen muutto kotiin on vielä edessä, mutta silloin tavarat voi jättää sinne missä ne sattuvat olemaan. Onneksi.

Jotenkin paluumuutto tuntui hyvältä. En edes muista milloin olen syntymäkodissani viimeksi yöpynyt. Ehkä joskus 20 vuotta sitten. Talo on vielä kohtalaisessa kunnossa, joskin maalit ulkoseinistä rapisseet pahasti. Isäni aina sanoi pitävänsä polun auki ulkohuussiin, mutta nyt oli polku sinne ja muihinkin piharakennuksiin kadonnut. Joutuessani polkuja jälleen tallaamaan, ne ovat alkaneet palautua.

Linnut laulaa ja suvituuli soi. Tosin niin kolea tuuli, että tekee mieli Thaimaan lämpöön. Alkaa epäilyttää tuleeko kesää ollenkaan. Mittari on pari kertaa laskenut jopa pakkasen puolelle. Niin kylmää en muista kuunaan olleen tähän aikaan kesästä. Joskin muuten kyllä, muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta, tyypillistä Suomen suveahan tämä on: Kylmää, märkää ja pimeää, auringon ollessa pilvessä. Toisaalta, silti linnut laulaa ja keto on kaltaisenaan voikukkia. Niitä on ilo katsella ja kuunnella.

Kaupunkilaiselämä ehti muokata minua penseäksi ”mökkeilyä” kohtaan, mutta nyt maalaiselämä, hieman pakon sanelemana, ei tunnu lainkaan hassummalta. Hyttyset kiusaavat, mutta onneksi naapurin isäntien pelloilleen ajama lietelanta ei sentään ole haissut kuin satunnaisesti, tuulen suunnasta riippuen. Sen kestää, kun ei koko aikaa haise. Eniten pännii kylmyys ja märkyys. Vastapainoksi olen nauttinut saunan lämmöstä, hiljaisuudesta ja luonnon rauhasta. Niitä herkkuja ei Thaimaasta löydy.

Työtä riittää, mikä on vain hyvä asia, varsinkin kun eläkeläisenä voin tehdä omaan tahtiini. Jos minulla ei olisi mitään aktiviteettia alkaisin helposti kelaamaan menneitä ja depistellä. Päinvastoin kuin monet, elämässään ilmeisen onnistuneet julkkikset mediassa järjestään hehkuttavat, etteivät kadu mitään, niin minä kadun monia asioita, vaikka menneitä ei siten saakaan korjattua. Mutta se siitä.

Ensimmäinen työni oli saada taloon vettä. Irtisanoin kuivina vuosina hankitun vesiosuuskunnan liittymän, jonka vesimittarikin oli pakkasessa haljennut ja virittelin vanhan kunnon kaivon uusiokäyttöön. Pumppu oli lillunut kaivossa vuosia käyttämättömänä. Onneksi en ottanut sitä pois, vaikka joka vuosi täällä käydessäni kävi mielessä.

Vähän jännitti, kun kytkin pumppuun virrat päälle. Sehän toimi kuin unelma! Vanha painesäiliö ei ollut rst-laatua ja oli tärvääntynyt varastossa käyttökelvottomaksi, joten tilasin uuden netistä. Tällä kertaa ruostumattoman vaikka puolta kalliimpi olikin. Säiliö tuli kiitettävän nopeasti parissa päivässä matkahuoltoon.    

Seuraavaksi tärkein asia oli netti. Vuokrakämpässäni oli Soneran 10/10 megainen. Paras nettini kuunaan, josta oli harmittavaa luopua. Sonera ystävällisesti irtisanoi sen, vaikka määräaikaisuutta oli vielä jäljellä. Täällä korvessa on mobiilinetti ainoa vaihtoehto. Tosin mitään takeita senkään toimivuudesta ei ollut ja ostin kokeeksi Saunalahden prepaid -nettitikun, joka on käsittääkseni ainoa, jossa ei ole datarajoituksia, joten netti voi olla koko ajan päällä. 

Tilasin Jimms:ltä tikkuja tukevan reitittimen, jolla yhteyden saa jaettua kätevästi langattomasti tai langallisesti useille koneille. Reititin tuli myös kiitettävän nopeasti kolmessa päivässä paikalliseen asiamiespostiin.

TP-Linkin konfigurointi oli helppoa ja 3G yhteys toimii yllätyksekseni tasaisesti ja pätkimättä. Latausnopeus on tyydyttävä 3 megan molemmin puolin. Nopeus riittää myös videoiden katseluun. Sen sijaan upload on surkea noin 300kB, joten serverin toiminta epäilytti.

Poikani, joka on parasta aikaa Espanjassa, mukaan, blogini aukeaa kuitenkin hyvin sieltä käsin. Toisaalta asian voi selittää se, että serverini liikenne on vilkasta kuin Saharan kioskilla sesonki aikaan: ”Eilen kävi yksi asiakas, tänään on ollut vähän hiljaisempaa”.