Blogini on käynyt tyhjäkäyntiä jo pitemmän aikaa. Vaikka ajatuksia mielessä usein pyöriikin, en saa aikaiseksi purkaa niitä "paperille". Tänä erikoisena päivänä 11.11.11 on melkein pakko jotain raapustaa.

Onko se nyt niin erikoinen? Ainakin kirkkojen ja maistraattien ovilla ollut tungosta, kun monet haluavat mennä naimisiin nimenomaan juuri tänä päivänä. Onnen päivä. Kunnes myötämäki on lasketeltu alakuolokohtaansa ja alkaa vastamäki, jolloin ruohokin saattaa alkaa näyttää vihreämmältä avioliiton aidan ulkopuolella. Monen kelkka, ei vain käänny, mutta pysähtyy jo ensimmäiseen vastamäkeen. Toiset kestää useampia nousuja ja laskuja ennen kuin loikkaavat kyydistä. Viikkojen, kuukausien, vuosien, jopa kymmenien vuosien kuluttua. Kun lakkaa hyvältä tuntumasta. Kun usko toivo ja rakkaus sammuu.

Minun ei pitänyt koskaan erota. En juonut, en polttanut, en pettänyt, ainakaan fyysisesti. Tulin aina töistä kotiin, en ollut väkivaltainen, ainakaan omasta mielestäni. En ollut saita, oli yhteinen kukkaro. Olin rehellinen, ehkä liiankin kanssa. Mutta moni kakku päältä kaunis. Kaunis kuin valkeaksi kalkittu hauta, mutta sisältä täynnä kuolleitten luita ja saastaa. Sellainen minä olin ja se koitui kohtalokseni. Häpeän niin, etten halua tavata edes omia sukulaisiani. Tiedän mitä he ajattelevat. Olinhan "uskon mies". Nyt kaikki nauravat "Tornin rakentajalle, joka ei laskenut kustannuksia alkaessaan rakentaa: Tuo mies ryhtyi rakentamaan, mutta ei kyennyt saamaan valmiiksi. Elämäni talon sortuminen oli suuri. Voiko kukaan kantaa tulta helmassaan, puvun häneltä palamatta? Heräsin liian myöhään ja tuli poltti kaiken. Ehkä en koskaan toivu palovammoista.

Eihän orjantappuroista poimita viinirypäleitä, eikä ohdakkeista viikunoita. Yksi toisensa jälkeen "työni" hedelmät putoilevat maahan kuin Jobin postit. Toinen toistaan yllättävämpiä uutisia. Masentavia uutisia. Minulta on kuitenkin masentuminen kielletty, joten ei siitä sen enempää. Se voidaan tulkita myötätunnon hakemiseksi, joka on minulta kielletty. "Yrittää puolustautua", sanoi entinen poika, kun istui toisen teini-ikäisen pojan päällä ja veteli tätä nyrkillä turpaan. Minä olin se toinen poika. Kesti useita päiviä ennen kuin turvotus laski kasvoistani. Ihmiselle on luontaista yrittää puolustautua, vaikka itsessä olisi vika. Tuolloin teini-ikäisenä vikani oli se, että olin olemassa. Olin väärässä paikassa väärään aikaan. Sinähän se". Kaksi sanaa, jota minun ei olisi pitänyt koskaan lausua. Eikä kenenkään. En halua puolustautua. Toivoisin vain, että minua kestettäisiin vielä vähän aikaa. Ehkä huomenna kaikki muuttuu hyväksi. Tulipa masentavaa juttua mieleen onnen päivänä 11.11.11. Huomenna on 12.11. Onnen päivä oli sekin. Onni yksillä kesä kaikilla.

Aasiasta kolmanteen. Lähetin tänään viisumihakemuksen postissa. Toivottavasti tuuli on myötäinen ja saan sen mukaisen päätöksen. Oli jo tarpeeksi vastatuulta eticket.fi nimisen "suomalaisen" firman kanssa, johon haksahdin halpojen lentolippujen toivossa. Onneksi maksoivat enimmät rahat kiitettävän nopeasti takaisin, mutta muutamia kymppejä veloittivat kuitenkin tyhjästä. Tyhmyydestä sakotetaan. Sinisilmäisesti tilasin nopeasti, koska oli "halpa hinta". Kannattaa googlettaa asiakkaiden mielipiteitä firmasta, ennen kuin tekee päätöksiä. Tästäkin firmasta löytyy negatiivisia kokemuksia enemmän kuin positiivisia. Kannattaa ostaa luotetuilta ja hyviksi havaituilta firmoilta, vaikka joitakin kymppejä enemmän joutuis maksaa. Ongelmani on yrittää optimoida liikaa. Sitten tulee takkiin ja lopullinen hinta on kalliimpi kuin olisi suoraan ostanut  paremman palvelun paikasta.