Tänään kävin lääkärintarkastuksessa kolme kuukautta ja kolme päivää kestäneen seurannan  jälkeen.

Minulla on ollut useita lääkäreitä. Yksi heistä syntyjään japanilainen. Tämänkertainen näytti tavan suomalaiselta, mutta puhui kuitenkin hieman epäselvää suomenkieltä, jossa vilahteli z- kirjaimia. Mieleni teki kysyä mistäpäin hän on kotoisin, mutta ajattelin, että ehkä se on epäkohteliasta.

Kotona kuitenkin uteliaisuuttani googlettelin. Löysin samannimisen henkilön, joka oli muuttanut Suomeen Venäjän Karjalasta. Jos hän on sama, niin se selittänee z-kirjaimet, joita Karjalan murteissa esiintyy.

Muutama päivä aiemmin olin käynyt verikokeessa, jonka tuloksia kävin läpi mukavan ”karjalaisen” lääkärin kanssa.

Huonot uutiset ensin

Lääkäri aloitti kolesteroliarvosta, jotka oli hieman koholla ja hemoglobiinista, joka oli hieman alakantissa. OK, mutta mikä on PSA -arvo? Jotenkin toivoin, että se olisi edelleen laskenut, mutta pettymyksekseni se oli kohonnut kuudestatoista (16) kuuteenkymmeneenviiteen (65).

Ei se oikeastaan masentanut, korkeintaan vähän. Mitä hyödyttää masentua? Ei yhtään mitään. Kohtaloni on 100% Jumalan käsissä. Varman kukaan ei usko, että parantuisin tästä. Uskovaisetkaan eivät välttämättä usko. Mutta minä uskon, auta minun epäuskoani!  (Mark.9:24)

PSA:n kohoaminen merkinnee sitä, että aggressiivinen vihollinen yrittää päästä niskan päälle.

Ei minulla suurempia kipuja ole ollut, tavanomaisia ”tuikkeita” vain siellä täällä kehossa. Tosin hiljattain selkää ja varsinkin jalkoja särki noin nelisen päivää putkeen niin, että piti ottaa yöksi puolikkaat Paramaxia ja Ibumaxia. Kipulääkkeet tehosivat, joten laitoin säryt kuntosalin piikkiin, jossa olen vaimoni kanssa käynyt reilun kolmen kuukauden ajan noin 2-3 kertaa viikossa.

Hyvät uutiset

Yksi hyvä uutinen on se, että doketakselihoidon päätyttyä minulla ei ole enää ollut mieletöntä ahmimishimoa. Kuntosalin, hyötyliikunnan ja kalorien tarkkailun avulla olen onnistunut tiputtamaan painoakin jo 7 kiloa. 95:stä 88:aan kiloon. Tavoite on aluksi 85:een.  Se on jo lähellä.

Toinen hyvä uutinen on saamani hoito, joka jatkuu edelleen. Eikä se ole saattohoitoa, vaan todellista yritystä pitää minut hengissä, vaikka parantavaa lääkettä ei vielä ole keksittykään.

Mitä enemmän olen saanut syöpähoitoa, sitä enemmän olen alkanut arvostaa alalla työskenteleviä,  suomalaista terveydenhoitoa ja ylipäätään koko Suomea. Miksi me valitamme niin paljon kaikenlaista negatiivista Suomesta? Vaikka täällä on jääkausi muun maailman ilmaston lämmetessä, niin Suomi on silti paras. Ainakin vähävaraisille ja sairaille. Vai onko joku muu maa parempi? Jos, niin miksi on?

PSA:n kohoamisen vuoksi pääsen pian naatiskelemaan Calsipos-D;n, Firmagonin ja XGevan lisäksi  Zytiga – nimisestä lääkkeestä. Kiitos tämän päiväisen tohtorin!

Ihan pikkusummista ei puhuta. esim.  olkavarteen injektoitava tippa XGevaa maksaa apteekkihinnan mukaan laskettuna  noin seitsemänsataatuhatta (700000€) euroa litra.

Yhteensä Firmagon, XGeva ja Calsipos-D lääkitys maksavat n. 1700 € kuukaudessa. Siihen kun kohta lisätään Zytiga, niin ylletään jo lähes 6000€:n kuukausikustannukseen!

Vaikka minäkin olen usein valittanut liian suurista veroista niin nyt, kun tarvitsen apua, on ääni muuttunut kellossa. En ole turhaan verojani maksanut. On niistä ripsinyt pisaroita omaan laariinikin.

En ole lottovoittaja, enkä miljoonaperijä. Tavallinen eläkkeellä oleva duunari vain. En millään pystyisi sairauskulujani itse maksamaan. Mutta kotimaani ompi Suomi, joka ei jätä miestä taakse. Eikä naista. Ainakin yrittää pitää meitä hengissä, vaikka toivottomalta näyttäisi.

Lääketieteen lisäksi minulla on kuitenkin vielä toivo, joka ei saata häpeään. Se on Herran Jeesuksen antama toivo!